perjantai 31. tammikuuta 2020

Tällä viikolla olen ottanut iskuja joka suunnasta. Töissä on ihan täyttä helvettiä ja tänään oli sellainen yhteenotto että ekan kerran tuli puheeksi mun siirtäminen toiseen kohteeseen. Mutta musta tuntuu että mun katkeruus, epäluottamus ja suoranainen viha tätä työnantajaa kohtaan on niin vahva etten pääse siitä enää yli.

Sain myös haukut tulevan leikkauspaikan hoitajalta kun en ole hoitanut hampaanpoistoja vaikkei kukaan sanonut että pitää olla poistettu ennen leikkausta.

Työkaverit kiukuttelee, kaverit kiukuttelee, perheenjäsenet kiukuttelee, jopa bussikuski kiukutteli. On sellainen tunne että kaikki haluaa vuorollaan haukkua mua jostain.

Tuntuu että haluais vain piiloutua johonkin ja olla kommunikoimatta kenenkään kanssa.

lauantai 25. tammikuuta 2020

Hirveä stressi päällä. Töiden takia, kipujen takia ja sen takia että leukaleikkaukseen tuli viimein kutsu. Ja välittömästi alkoi Iines painajaiset. Se on heti kun tapahtuu jotain omaan tai muiden terveyteen liittyvää niin painajaiset alkaa. Lääkärin mukaan liittyy PTSD:hen.
Ahdistavaa joka tapauksessa. En pysty sanoin kuvaileen kuinka ahdistavia ne unet on. Olen herännyt kiljuen useammin kuin kerran.


keskiviikko 22. tammikuuta 2020

 https://www.aamulehti.fi/a/1440a75b-3968-4743-a9b7-db2772d9f9b7?c=1522737894164&fbclid=IwAR1bwrt7dY4P8WHHFcsJ9KqE-8pScVeTJ46gjVdmnuw3sAhiFN7O2m5AdaU

Päivä alkoi mukavasti aamulla kun henkilöauto yritti jyrätä bussin. Onneksi bussikuski oli hereillä ja sai viime hetkellä väistettyä muuten ei oltais välttämättä selvitty ehjin nahoin eikä pikkuauton ihmiset välttämättä edes hengissä.
Ilman vammoja selvittiin. Ja töihinkin vaikka reippaasti myöhässä. Ja mitään helpotusta työpäivään oli turha odottaa. Samaa helvettiä.

tiistai 21. tammikuuta 2020

7 ikkunaa pesty ja selkä huutaa apua. Enää 173 jäljellä 😖😖😖
Elämä on ihanaa.....

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Introverttius

Introversio eli sisäänpäinsuuntautuneisuus ja ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus ovat keskeisiä luonteenpiirteitä ihmisillä. Väestöstä introvertteja on noin 30% ja ekstrovertteja noin 70%.

Käytökseltään introvertit suuntautuvat sisäänpäin. Heille heidän sisäinen maailmansa on ulkoista maailmaa selvästi tärkeämpi. Carl Jungin mukaan introvertti kuluttaa psyykkistä energiaa kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja latautuu olemalla yksin mietiskellen. Introvertit yleensä nauttivat aktiviteeteista, joita voi tehdä yksin omassa rauhassa, kuten lukemisesta, kirjoittamisesta, tietokoneista tai luonnossa liikkumisesta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö introverteilla olisi ystäviä. Heillä on yleensä vain muutamia todella hyviä ystäviä, joiden kanssa voi jakaa ideoita ja keskustella asioista todella syvällisesti. Introvertit menestyvät yleensä hyvin ammateissa, jotka vaativat paljon ajattelutyötä ja pohdiskelua, ja joissa on vähemmän tiimityöskentelyä, esim. tiedemiehinä, taiteilijoina, kirjailijoina ja insinööreinä.
Ekstrovertit puolestaan suuntautuvat ulospäin. He saavat psyykkistä energiaa kanssakäymisestä ihmisten kanssa ja he tylsistyvät yleensä hyvin nopeasti, jos joutuvat tekemään mitään yksin. Ekstrovertit suuntautuvat yleensä aloille, joissa ollaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, kuten myyjiksi, opettajiksi, poliitikoiksi ja johtajiksi.


Introvertit ovat yleensä hyviä oppijoita, koska he paneutuvat asioihin syvällisesti. Luottamus on introverteille yleensä äärimmäisen tärkeää, minkä takia he ovat hyvin rehellisiä ja avoimia ystäviään kohtaan. Introverteilla on tyypillisesti tehokas impulssikontrolli eli he ajattelevat ennen kuin tekevät mitään ja voivat keskittää huomionsa tehokaasti yhteen tehtävään kerrallaan. Sisäisen maailman tärkeydestä johtuen introvertti voi oppia todella tuntemaan itsensä suhteellisen helposti.

perjantai 17. tammikuuta 2020


En saanu toivomaani pehmeätä laskua töihin loman jälkeen. Heti maanamtaina lyötiin käteen iso lista ylimääräisiä töitä jotka täytyis saada tehtyä (totta kai tiukalla aikataululla).
Kivut pahenee ja leviää. Selässä ei oikeastaan ole enää kivutonta kohtaa. Eikä kyllä jaloissakaan. Uutena särkykohtana on varpaiden päät. Sattuu ihan helvetisti kun esim. kenkä vähänkin hipaisee.

lauantai 11. tammikuuta 2020





"Uskonko rakkauteen ensi silmäyksellä??
- Tietysti, rakastun jokaiseen koiraan jonka tapaan."

perjantai 10. tammikuuta 2020

Viimeinen lomapäivä. Maanantaina takaisin töihin...
Ei voi sanoa että tämäkään loma olisi millään lailla helpottanut oloa. Kivut on hirveät ja näen niin hirveitä painajaisia töihin paluusta että pelottaa jo edes yrittää nukkua..

Turha kai sanoakaan etten ole saanut mitään rästitöitäkään tehtyä lomalla mutta ajattelinkin jo etukäteen että niin varmaan käy ja tarkoitus olikin tämä loma viettää ilman paineita ja ladata akkuja. Mutta sekään ei ole onnistunut :( Masentaa kun ajattelenkin että täytyy maanantaina palata tuohon helvetin oravanpyörään.

maanantai 6. tammikuuta 2020

KK: Vihaatko työtäsi? – Näin se vaikuttaa terveyteesi

https://kohokohta.com/uutiset/vihaatko-tyotasi-nain-se-vaikuttaa-terveyteesi/

Et saa unta

Usein ensimmäinen asia, jonka potilas tuo esille on se, ettei hän saa nukuttua.
”Ihmiset valittavat, että heidän ajatuksensa käyvät ylikierroksilla eivätkä he joko saa unta tai kykene nukkumaan pitkäkestoisesti. He heräävät öisin ajattelemaan työtehtäviään,” kertoo psykologi Monique Reynolds.
Pari unetonta yötä ei ole vielä hälyttävää, mutta jos unettomuudesta tulee jatkuvaa, syy voi johtua toksisesta työstressistä.

Sinulla on päänsärkyä

Lihaksesi jännittyvät suojellakseen kehoasi loukkaantumiselta. Kun suhtaudut työpaikkaasi vaarallisena paikkana, lihaksesi myös pysyvät jännittyneenä. Niskan, olkapäiden ja pään krooninen jännitys aiheuttavat usein migreeniä ja päänsärkyä. Näin stressi muuttuu hiljalleen fyysiseksi kivuksi.

Lihaksiasi särkee

Kun työsi on myrkyllistä, voi se tuntua siltä kuin painisit työpisteelläsi tiikerin kanssa. Jatkuvan uhan alla aivosi tuottavat adrenaliinia ja muita stressihormoneja.
”Hermostomme on jatkuvasti hereillä työstressin alla,” Reynolds sanoo ”Olemme jatkuvasti odottavassa tilassa, valmiina kohtaamaan epämiellyttävän työkaverin tai nalkuttavan pomon.”

Henkinen tilasi heikkenee

Reynolds huomauttaa, että kasvava stressi voi vahvistaa jo olemassa olevia henkisiä ongelmia. ”Murehtimiseen taipuvaisella tyypillä työstressi voi laukaista pahojakin ongelmia,” hän sanoo.
Jos sinusta tuntuu, että pomosi on aina hengittämässä niskassasi, henkinen tilasi maksaa siitä hinnan. Eräässä vuonna 2012 teetetyssä tutkimuksessa yhdistettiin organisaation sisäinen epäreiluus ja syrjintä vahvasti erilaisiin henkisiin ongelmiin, kuten syömishäiriöihin ja masennukseen.
Epäoikeudenmukaisuus on erityisen vaarallinen stressin aiheuttaja, sillä se iskee syvälle ihmisen sydämeen. Epäoikeudenmukaisuus kertoo uhrilleen siitä, ettei hän muka ansaitsisi tasapuolista kohtelua.

Olet jatkuvasti sairaana

Jos olet alati flunssassa, tunnostele työtuntemuksiasi. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että krooninen stressi heikentää vastustuskykyä.

Menetät seksiviettisi

Se, miten käytät aikasi, heijastuu siihen mitä arvostat. Kun tuot työt kotiin, parisuhteesi kärsii. Jos työstressi kasautuu esimerkiksi henkilökohtaisten ja taloudellisten ongelmien päälle kotioloissa, voi se aiheuttaa halujen katoamisen erityisesti naisilla. Miehillä työstressi vähentää testosteronin tuotantoa, mikä omalta osaltaan johtaa samaan lopputulemaan.
”Kiihottuminen vaatii tietyn rentoutumisen asteen,” Reynolds sanoo. ”Lisäksi seksi tarvitsee aikaa. Monilla seksille ei jää ollenkaan aikaa kaiken työn keskellä.”

Olet koko ajan väsynyt

Kyse on syvästä väsymyksestä, jota parit nokoset tai viikonlopun mittainen nukkuminen ei korjaa.
Myrkyllinen työ voi aiheuttaa raastavan kierteen, Pfeffer sanoo. ”Koet olosi sekavaksi, koska olet työskennellyt liian pitkään, ja työskentelet liian pitkään, koska et ole täysin kartalla tuntemuksistasi.”

Vatsasi on sekaisin

Ummetus, turvotus ja muut ruoansulatusongelmat yhdistyvät kaikki stressiin. Stressi vaikuttaa siihen, mitä suoli sulattaa ja voi myös muuttaa suolen bakteerikantaa. Tämä osalta osaltaan myös vaikuttaa mielentiloihin.

Ruokahalusi muuttuu

Ruokahalu yhdistyy tiukasti aivoihin. Stressin alla taistele tai pakene-reaktio aiheuttaa adrenaliiniryöpyn. Tällöin elimistö alkaa hidastamaan ruoansulatusta ja keskittyy suojautumaan uhkaavalta vaaralta. Pitkäaikaisen stressin alla elimistön munuaisrauhaset vapauttavat kortisolia, joka voi lisätä nälän tunnetta. Tällöin saatat hakea ruoasta lohtua ja alkaa ahmimaan herkkuja.
Joidenkin tutkimusten mukaan sokeripitoisilla ruoilla voi todellakin hillitä stressiä, mutta kyseessä on hyvin epäterveellinen hoitomuoto.

perjantai 3. tammikuuta 2020

Kohta ensimmäinen viikko kahden viikon lomasta mennyt. En ole tehnyt mitään enkä siltikään tunne itseäni levänneeksi. Päivät mietin töihin paluuta ja yöt näen hirveitä painajaisia töihin paluusta.
Työuupumus on jo melko pahassa tilassa. Järkevä ihminen ottais loparit.. Mutta minä en tunnetusti tee hyviä päätöksiä koskaan missään asiassa.

"Minä miettimässä keinoja tulla miljonääriksi tekemättä töitä".

 Kesä alkaa oleen lusittu, mikä sopii mulle vallan mainiosti. Syksy on suosikki vuodenaika 💓💓💓