Rankan viikon eka päivä. Mutta on se mielenkiintoista miten joskus kaikkein vittumaisinkin ihminen voi yllättää positiivisesti. Tosin olen sen verran epäluuloinen että nyt odotan jotain todella pahaa tapahtuvaks. Positiivisia yllätyksiä ei voi mulle tapahtua. 

Englanninkielellä mutta erittäin mielenkiintoinen video siitä miten suunkautta hengittäminen aiheuttaa ihmisille terveysongelmia. Itse olen yksi niistä monista ihmisistä jotka hengittää suunkautta enemmän kuin nenänkautta (varsinkin liikkuessa) ja sen takia kärsii käytännössä hapenpuutteesta. Suunkautta hengittäminen myös altistaa keuhkoputkentulehduksille ja muille hengitystiesairauksille. ja se on myös yksi kuorsaamisen ja uniapnean mahdollinen aiheuttaja. Itse olen nyt ruvennut harjoitteleen nenän kautta hengittämistä. Tällä hetkellä nenän kautta hengittäminen esimerkiksi kävellessä on melkein mahdotonta mutta se helpottuu ja nenäkanavat avautuu kun sitä vain jaksaa yrittää.

Olen ollut nyt 2 ja puol vuotta tässä nykyisessä työpaikassa. Ja tämä aika on ollut ihan puhdasta helvettiä. Mutta vaikka toi jatkuva haukkuminen ja nöyryyttäminen on vituttanu niin olen mielestäni aika hyvin jaksanu pitää tunteet kasassa ja kovettanu itseni niin ettei pahimmatkaan loukkaukset tunnu miltään. 

Mutta nyt kun kesäloman jälkeen palasin töihin niin jokin on muuttunut. Ei pysty enää oleen ottamatta haukkuja henkilökohtaisesti. Ja olen myös huomannu etten esim pysty enää aina vastaan työpuhelimeen ollenkaan kun tiedän että tulee haukut. Toki yksityiselämässä on tällä hetkellä surua ja epävarmuutta mikä saattaa vaikuttaa mutta muutenkin on ruvennu miettiin yhä enemmän miten epäinhimillinen ala tää siivousala on. Siivooja ei voi esim puolustautua tai sanoa omaa puolta asiasta jos asiakas valittaa jostain. Siivooja on automaattisesti tehnyt väärin. Asiakas saa myös aivan vapaasti haukkua siivoojaa lihavaks, laiskaks, narkkariks tai jopa rasistisilla sanoilla ja siivoojan täytyy sietää kaikki koska asiakas on tärkeä ja niiden tyytyväisyys ainoa asia mistä esimiehet välittää. Eikä asiakkaat suinkaan ole ainoita jotka haukkuu ja nöyryyttää siivoojia. Esimiehet on kunnostautunu sillä alalla myös.

Tänään taas kuuntelin kuinka pari asiakasta kovaan ääneen keskusteli miten helpolla siivoojat saa palkan ja kuinka me ei tiedetä miten raskasta on tehdä oikeita töitä. Veikkaan että aika moni näistä tantoista ei jaksaisi päivääkään tehdä 3 ihmisen työaluetta ilman taukoja minimipalkalla. 

Onneksi oli sentään hyvä juttutuokio kolleegojen kanssa tänään. Työkaverit onkin ainoa asia mistä saa vähän voimaa tässä helvetin kolossa.

Sisustus: Mustaa

HS: Siivousalan työn­tekijöiden kohtelussa vakavia väärin­käytöksiä – Marin: ”Tilanne suomalaisilla työ­markkinoilla täysin kestämätön”

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006562579.html?fbclid=IwAR3D1msI0rS3UAAUqny9yqlAUtTSiAaD4W9WQIIJ1BOYbinJCf_0veH5XTY

Jos akuutista ahdistushäiriöstä haluaa etsiä jotain positiivista niin saan silloin enemmän aikaan kuin normaalisti koska on pakottava tarve koko ajan tehdä jotain mikä veis ajatukset pois ahdistavista asioista. Olen nyt saanut viikonlopun aikana siivottua kaikki kaapit mitkä oli tarkoitus lomalla siivota mutta en luonnollisestikaan saanut mitään aikaan. Muutenkin olen saanut siivottua tätä kämppää. Kuiva-aine kaapista löytyi taas ötököitä :P Pitäis siivota useammin ja hankkia suljettavat purkit kaikille jauhoille yms.

Tuli myös ostettua taas vähän lisää luettavaa. Pidän vähän taukoa dekkareista ja luen nyt sci-fi kirjallisuutta. Englanniksi (koska näitä kirjoja ei saa suomeksi) mutta myös koska käännöstöitä tehdessä huomasin että vieraat kielet kaipaa vähän uudelleen lämmitystä.

Terapeutin suosituksesta ostin myös saman Star Trek aiheisen aikuisten värityskirjan. Sen pitäis lievittää stressiä ja ahdistusta mutta en oikein tiedä onko tämä mun juttu. Ei oikein riitä keskittymiskyky mihinkään hiemankaan askarteluun tai käsitöihin liittyvään :P

Rankat pari viikkoa takana. Joka ikinen kesä tuntuu olevan oikein paskakeon huipentuma.

Onneksi nuo kamalat helteet hellitti edes vähäksi aikaa että pystyy tekeen edes jotain. En ymmärrä miten kukaan voi nauttia helteistä. Kun mittari näyttää yli 20 astetta niin mua alkaa heikottaan ja huimaan eikä auta vaikka jois kuinka vettä.

Töissä on kamalaa. Aikaisempi kamala ei ole mitään tämän hetken kamalaan verrattuna. Omatkin työt on liikaa mutta nyt pitäis tehdä vielä muutaman muun ihmisen työt :P :P Yleensä kesäisin on vähän helpottanut töiden osalta mutta tämä koko vuosi on ollut nurinkurinen koronan takia yms.

Terveys ongelmia on useammalla läheisellä ja se laukas taas PTSD oireiston. Onneksi sentään terapeutille pääsee taas.  Itsellä ei mitään niin hirveän vakavaa mutta reumapolille sain lähetteen sormien ja nilkkojen takia. Josko nyt tulis diagnoosi mitä on tutkittu ja pohdittu 20 vuotta.

Myös hammaslääkärissä joudun taas juokseen. Olen niin täynnä hampaita että melkein toivoo että ne kaikki tippuis niin ei tarttis enää juosta.