lauantai 31. joulukuuta 2016

Ainoa lapsi

Malachin joululahjat tuli viimein :P Vähän pelkäs molempia mutta pikkuhiljaa rupeaa tappovietti voimistuun :P




Hyvää uutta vuotta!!

Uudenvuoden aatto :P Jälleen kerran kotona kaksin elukan kanssa :P Mutta onko sitä parempaa tapaa viettää. Ruokapuolikin on kunnossa kun tänään vihdoin jaksoin tehdä sen joulupuuron (siis riisipuuron) mikä piti tehdä aattona :P

Yleensä tähän aikaan iskee hirveä masennus kun tajuaa ettei vuoden aikana elämä ole muuttunut mihinkään suuntaan mutta tällä kertaa on sentään jotain pientä muutosta, vaikka ei niin paljon kuin toivois. Mutta olen sentään töissä ja vaikka palkka on pieni niin on rahatilanne sen verran elpynyt ettei tartte kaupassa laskea tarkkaa joka senttiä että saako maitopurkin. Plussaa tässä vuodessa oli tietysti myös se että leikkauksesta tuli selvittyä hengissä ja oikomishoidot saatiin vihdoin päätökseen :P Viime vuonna tähän aikaan meinas tulla itku kun leikkaukseen enää reilu kuukausi. Vaikea tajuta että siitäkin tulee kohta vuosi kun makasin sairaalassa. Onnellisena kun oli koko kroppa tunnoton eikä tuntunut kipua missään :P



Kahden päivän hirveän tappelun jälkeen sain vihdoin annettua kissalle matolääkkeen :P Ja nyt se on niin kiukkunen ettei mielellään mene lähelle :P Olen joutunut ruoalla vähän lepytteleen vaikka piti aloittaa molemmilla laihdutuskuuri porsastelu-joulun jälkeen :P Kaiholla muistelen Inkkua ja sitä miten se oli niin ahne että vei pilleritkin kädestä sen kummempia haistelematta :P :P

Selkä on taas todella huonossa kunnossa. Selvästikään se ei tykkää tästä joutenolosta kun tottu siihen liikkeeseen mitä töissä oli. Tosin niskakivut taas on hävinny :P Täytyy yrittää miettiä että miten niskan ergonomiaa sais parannettua töissä.




keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Ohi on

Joulu on juhlittu ja mun osalta meni tosiaan flunssassa. Tänään vasta ensimmäinen päivä kun tuntuu että elämä vähän voittais. Vaikka vieläkin kyllä on sellainen inhottava tunne keuhkoissa ja pienikin kävely saa haukkoon henkee. Ja yskä on edelleen.
Ihanaa myös kun joulu on ohi, tosin nyt mulla alkoi ihan hirveä stressi kun pitäisi saada jotain tähdellistä aikaan nyt joululomalla :P Toistaiseksi en ole saanut aikaan mitään, enkä voi syyttää pelkästään flunssaa. Ei paljon huvitakaan tehdä muuta kuin maata. Tuntuu että ne vähäiset kilot mitä olen töissä saanut pudotettua niin on tullu takaisin.
Ja kissalla alkoi laihis myös. En tahdo enää jaksaa nostaa sitä :P

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulua

Ihan mukavasti aatto mennyt vaikka olenkin huonossa kunnossa eikä mitään varsinaista joulun tuntua ole. Ruokahaluakaan ei kauheasti meinannut olla mutta koska niin kauan odotin tätä päivää kun saa mässätä niin täytyhän sitä vaikka väkisin syödä itsensä ähkyks :P Kissa myös.. Lahjoja saatiin mukavasti ja muuten ollaan maattu sohvalla.
Kuume on edelleen korkeahko ja happi meinaa välillä yskiessä loppua :( En muista koska olisin viimeksi sairastanut näin kovan flunssan :(





Hyvää joulua!

Itsellä joulu menee sohvalla flunssaa potien :P



torstai 22. joulukuuta 2016

Voi räkä

Kirjaimellisesti. Tänään viimeinen työpäivä ennen joululomaa ja se menikin sitten rapsakasti 39 asteen kuumeessa. En tosin vielä töissä tiennyt että kuumetta niin paljon mutta olo oli kyllä hirveä. Paljon en saanut aikaan eikä kaupassakaan jaksanut kiertää vaikka niin piti viimeisiä lahjoja ja ruokia katsoa x( No kaikki jäi nyt kun jalat ei enää kanna...
Eikä kotonakaan jaksa tehdä niitä viime hetken siivouksia joita niin piti tehdä :P Mutta onneksi vietän joulun kissan kanssa kaksin niin ei ole niin hirveitä paineita. Ja tuskin jos influenssa oikeasti iski niin ruokahalukaan on kamalan kova. Kuumeen lisäksi on vähän yskää mutta pahin oire on nuo totaalisen kamalat lihassäryt ja pieni huimaus joka kyllä varmaan johtuu kuumeesta.
Luojan kiitos pystyin kuitenkin, vaikka huonosti, oleen töissä viimeisen päivän. Nyt 2 viikkoa aikaa kuolla sohvalla :P


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Pyttipannu

Nami pyttipannu :P

* Muutama peruna
* Makkara
* Sipuli
* 150g ranskankermaa
* 2rkl sinappia
* suolaa, mustapippuria



- Kuori ja kuutioi perunat. Paloittele sipuli ja makkarat. Paista kaikki voissa tai öljyssä.
- Kun pannu on kypsää, lisää ranskankerma, sinappi ja oman maun mukaan mausteita.
- Sekoittele hetki


IS: 3-vuotiaan Einon lääkäri-isän puheenvuoro: ”Olisin halunnut pojalleni eutanasian”

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005010252.html

Eino sai aivoverenvuodon, joka tuhosi hänen aivonsa. Lapsi joutui kärsimään viikkoja ja lopulta kuoli kuivumalla. Siksi Harri Seppälä kannattaa eutanasiaa – lääkärinä ja Einon isänä. ”Se on rakkauden teko.”


" Vanhempien pitäisi pystyä suojelemaan lapsiaan. Koin, etten pystynyt. Eino oli jonkinlaisessa kamalassa limbotilassa, enkä voinut mitenkään auttaa. Hän ei pystynyt elämään, mutta hänen ei annettu kuolla. Tuntui, että hoitosysteemi oli kidnapannut meidän lapsemme. Jos ei olisi tarvinnut ajatella muuta perhettä, olisin ollut valmis auttamaan Einoa ja menemään vaikka vankilaan. Olisin mennyt sinne puhtaalla omallatunnolla, vaikka se olisi yhteiskunnan silmissä näyttänyt miltä.

Harri ei ymmärrä, miksi ihmisen annetaan toivottomassa tilanteessa kärsiä, mutta eläimen kärsimykset ymmärretään lopettaa.

– Entä jos kodin lattialla makaisi päivätolkulla tuskissaan, vaikeasti vammautuneena rakas lemmikkikoira, joka laskisi alleen, ei pystyisi liikkumaan, ei syömään, ei kommunikoimaan mitenkään ja silmät katsoisivat eri suuntiin niin kuin Einolla? Kuinka moni sanoisi, että on oikein vain odottaa, että koira jossain vaiheessa kuolee? Eikö se olisi eläinrääkkäystä? Harri kysyy."

" Muistan keskustelun, jonka kävin tiimin uuden lääkärin kanssa Einon kipulääkityksestä nesteiden lopettamisen aikaan. Hän mietti kipulaastarien käyttöä. Laastareiden vahvuutta piti nostaa vähitellen, koska liian vahva opioidilaastari saattaisi pysäyttää Einon hengityksen. Ymmärsin tietysti, ettei tällaista armahtavaa lappua saanut Einon iholle liimata. Mutta sinällään aika absurdi keskustelu kuolevan pojan sängyn äärellä. Parasta mitä sairaalalla oli tarjota Einolle ulospääsyksi tilanteesta oli kuolema kuivumalla."

" Harri hymähtää niille, jotka korostavat, että ihmisen täytyy antaa kuolla luonnollisesti.

– Mitä se luonnollinen on? Onko hengityskone luonnollinen? Onko nenämahaletku luonnollinen? Kun lääketiede koko ajan kehittyy, me voimme pidentää sellaisten ihmisten elämää, jotka muuten luonnollisesti kuolisivat. Einon ”luonnollinen” kuolema olisi tapahtunut heti ensimmäisenä päivänä. Mielestäni lääketiede ottaa vastuuta ihmisen elämästä manipuloimalla sairausprosesseja. Mikä kuoleman avustamisesta sitten tekee luonnotonta? Onhan sekin lääketieteellinen toimenpide.

Harri ymmärtää kyllä ja hyväksyykin, että on ihmisiä, jotka vastustavat eutanasiaa. Mutta hänellä on toive näille ihmisille: älkää kieltäkö sitä muilta."

(Kannattaa lukea koko juttu IS:n sivulta)


Sunnuntai Taide

I do not own any of these pictures!!







perjantai 16. joulukuuta 2016

Vauva <3





IL: Jos särkylääkkeitä käyttää pitkään, ne voivat heikentää kuuloa

Voiskohan tässä olla selitys kuulonalenemalle johon lääkärit ei löytänyt syytä :P

http://www.iltalehti.fi/terveys/201612160082718_tr.shtml

Yleisten särkylääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan altistaa kuulon heikentymiselle. Yhteys koskee ibuprofeenia ja parasetamolia, mutta ei aspiriinia tai muita asetyylisalisyylihappoa sisältäviä lääkkeitä.
Tulosten perusteella kuulonheikentymän riski havaitaan ibuprofeenia ja parasetamolia ainakin kuuden vuoden ajan säännöllisesti käyttävillä naisilla. Vertailukohtana olivat naiset, jotka olivat olleet lääkityksellä korkeintaan vuoden.

perjantai 9. joulukuuta 2016

Kipuja

Erittäin raskas perjantai (ja koko viikko) takana. Kivut on helvetilliset sekä niskassa että lonkassa. Ei tahdo edes kipulääkkeiden voimalla jaksaa. Tänään oli vielä koko päivä kovaa tahtia kun aamulla heti lähdin suupolille käymään, sieltä pikaisesti ostoksille ja sitten vielä iltavuoroon töihin :P Ja kotona tietysti odotti heti pyykkivuori, astiavuori ja paskaset lattiat. Ja huomionkipee kissa.
En vieläkään voi uskoa että olen selvinny kotio asti kun jalat ei tahdo kantaa ja käsissä ei pysy mikään :( :(
Luojan kiitos on viikonloppu :P

Suupolilla ei sinänsä mitään uutta. Hyvin menee edelleen. Seuraava käynti vasta 3 kuukauden päähän. Tosin kirurgilla joudun käymään vielä ennen kun ei tänään ollut paikalla. Hänkin siis haluaa vielä tehdä lopputarkistuksen.
Ja selästä joudun taas magneettikuvaan. Menee ensi vuoden puolelle mutta aika pitäis tulla. Että mä vihaan niitä kuvauksia. En kärsi ahtaan paikankammosta mutta paikallaan olo on ihan helvettiä :P


maanantai 5. joulukuuta 2016

Maanantai

Tää maanantai aamu oli kyllä kuin suoraan jostain internet meemistä :P Aikaisin aamulla ylös ja luisteleen töihin pimeässä ja kaatosateessa. Ei kauheasti naurattanut kävellä kun meinasin lentää turvalle joka toisella askeleella ja oli vielä niin kamala tuuli että sateenvarjo mätkähteli päin naamaa. Ja vaikken ihmekyllä tänään liukastunut kertaakaan niin kivut on silti taivaissa kun joutu jännittään selkää ja jalkoja :P :P
Onneksi työt sentään sujui jotenkuten vaikka välineet tippuili taas käsistä. En tiedä mikä käsissä oikein on vikana kun niskakaan ei ole nyt vihoitellu.

Sen kunniaksi että selvisin työpäivästä ja että huomenna on vapaa niin tein herkkuruokaa eli kasvis-linssikeittoa (josta tuli ennemminkin muhennosta kun laitoin liian vähän nestettä). Suosittelen kokeileen vaikka vähän epäilyttäis. On todella hyvää. Ja hyvää oli myös pinaatti-merilevä-omena-mehu :P :P

Linssikeitto: http://rosalopa.blogspot.fi/2015/12/ruoka-kasvis-linssikeitto.html


perjantai 2. joulukuuta 2016

Valoa

Yksi työviikko taas kestetty. Kivut kovat mutta kun täytyy yrittää jotain positiivista löytää niin paino on pudonnu alle 70 kiloon ekan kerran yli 5 vuoteen :P
Piristykseksi sain tänään laitettua vähän valoa kämppään :P Yksi harvoja asioita mistä pidän joulunajassa on valot. Myös kynttilöistä tykkäisin mutta kissan takia en uskalla niitä poltella niin täytyy tyytyä tällaisiin valoihin.




keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Viikko puolivälissä ja ihan viimeisillä voimilla mennään taas. Tänään taas pari kertaa pudonnu polville kun ei jalat, tai varsinkaan toinen enää kanna. Meinasi myös tulla ensimmäinen työtapaturma kun tiputin painavan pesuainetonkan tietysti kipeälle jalalle. Hetken aikaa olin varma että jotain murtu mutta ei sitten onneksi. On vain kaunis mustelma jalkapöydällä.
Lonkan kipujen ja jalan tunnottomuuden lisäksi keuhkotkaan ei ole vielä kunnolla toipunut flunssasta. Erittäin herkästi rupeaa ottaan henkeen kun joutuu liikkuun nopeaa tai nostaan jotain painavaa.
Pari päivää pitäisi vielä jaksaa, sitten taas pari päivää lepoa tai toisin sanottuna siivoamista kotona. En ymmärrä miten tää kämppä voi olla jatkuvasti näin totaalisen hirveässä kunnossa vaikken ole enää koko päivää kotona ja senkin ajan mitä olen niin melkein joko istun koneella tai nukun. Olis kiinnostavaa joskus laittaa kamera kuvaan että mitä toi kissa täällä oikein tekee kaiket päivät :P

 Kesä alkaa oleen lusittu, mikä sopii mulle vallan mainiosti. Syksy on suosikki vuodenaika 💓💓💓