sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Kops...

Kaamea viikko taas takana, toinen varmaan yhtä kaamea alkaa. Tämä viikko on menty 1-4 tunnin yöunilla. Nyt viime yönä viimein tuli nukuttua noin 7 tuntia, mutta tietysti se aika meni painajaisia nähden. Ja näitä mun perinteisiä tyhmiä painajaisia. Minä toivoisin jo että näkisin jotain normaalia painajaista jossa mut vaikka tapettais mutta kaikki mun painajaiset on niin kertakaikkisen utopistisia ja tyhmiä että herätessä on ahdistunut ja pöljä olo. Viime yön painajaisiin liitty ainakin lehmiä, lentokone ja lukion aikaiset luokkakaverit. En edes muista koska olisin viimeksi nähnyt hyvää unta. Joskus nuorempana näki silloin tällöin niin ihania unia ettei olisi halunnut herätä. Mutta viime vuosina kaikki unet tulee ahdistavina.

Tänään sitten tuli tehtyä viimein kunnon ilmalento ulkona. Pari viime päivää on ollut jo kovaa yritystä vaikken paljoa ole suostunut edes ulos menemään. Mutta pienillä keikahduksilla olen säästynyt. Tähän aamuun asti.. Lähdin kaupassa käymään ja nuo kävelytiet on täällä aivan peilijäässä. Mutta ajattelin kuitenkin yrittää. Kauppaan pääsin vielä ihan kunniakkaasti. Mutta kaupasta tullessa osu jalka hieman jäätikölle kun laskin mäkeä alas ja saman tien lensin ensin perseelle, siitä selälle ja lopuksi vielä takaraivo kopahti. Eikä kyllä ollut mitään mahdollisuutta miettiä mitään "näin kaadut oikein"-oppeja. Kävi niin nopeasti. Tietysti perin suomalaisena täyty ensimmäisenä kiireesti katsoa ympärille ettei kukaan vaan nähnyt, ja vasta sitten rupesin kokeileen että murtuko mitään. Ilmeisesti ei kun pääsin ylös ja pystyin käveleen kotio. Mutta kyllä nyt kolottaa vähän joka paikkaa. Ihme kyllä lonkan ja selän sijasta tuntuu yläselkä ja varsinkin lapa ottaneen enemmän iskua. Ja niskaa myös särkee vähän. Mutta taidettiin säikähdyksellä ja mustelmilla selvitä tällä kertaa.

Kunnon säikähdys tuli myös kun kävin vaa´alla pitkästä aikaa. Vaikka ei se olisi shokki pitänyt olla koska tiedän että olen tämän vuoden puolella tippunut raiteilta ihan täysin. Sen jälkeen kun tammikuun alussa kuulin leikkauspäivän niin en ole tehnyt muuta kuin syönyt ahdistukseen. Minä ahdan ruokaa ja juomaa ihan tolkuttomia määriä. Varsinkin herkkuja kuten juustonaksuja, rahkoja jne. Mutta se on ainoa lääke siihen ahdistukseen jota lähenevä leikkaus aiheuttaa. Ikävä kyllä liikunta ei ole nyt auttanut vaikka aiemmin myös se on ollut lääke ahdistukseen. Lenkkeilyyn on toki ollut muitakin esteitä kuten pakkaset ja nyt jäätiköt mutta kun ei sisäliikuntakaan maistu. Esimerkiksi jooga ja pilates on jääny ihan kokonaan parin viime viikon aikana. Ihan kirjaimellisesti en tee muuta kuin istun ja syön. Joten ei olisi pitänyt olla yllätys että olen lihonu 5 kiloa. Mutta kyllä se silti oli shokki nähdä. Varsinkin kun juuri lääkärit teroitti että ennen leikkausta pitäisi liikkua paljon ja syödä terveellisesti.  :( Mutta leikkauksen jälkeen todennäköisesti alkaa paino putoon kun ei pysty pureskeleen. Täytyy vetää soseita. Vaikka kai niistäkin epäterveellisiä saa.
Lääkkeitä olen yrittänyt/joutunut vähentään ennen leikkausta. Kipulääkkeitä ilman olen ollut nyt 2 päivää, särkylääkkeitä (panadol) olen ottanut vain yhden per päivä. Myöskään vatsa- tai migreenilääkkeitä en ole ottanut kuin yhden viimeisen viikon aikana. Elimistö on ihan sekaisin.
Mutta energiajuomasta en pysty luopuun. En tiedä miten kestän sairaalassa ilman sitä :( :(

tiistai 26. tammikuuta 2016

MTV: Tappavan vaarallinen bakteeri leviää koirilla – tarkkaile näitä oireita!

http://m.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/tappavan-vaarallinen-bakteeri-leviaa-koirilla-tarkkaile-naita-oireita/5706940

Evira on varoittanut Suomessa lemmikin kuolemaan johtaneista Streptococcus equi zooepidemicus -tartunnoista. Länsi-Vantaan Eläinklinikka julkaisi pitkän Facebook-päivityksen bakteerista, jonka merkkejä jokaisen koiranomistajan olisi nyt hyvä tarkkailla. 
Länsi-Vantaan Eläinklinikan mukaan zooepidemicus voi aiheuttaa aggressiivisen hemorragisen keuhkotulehduksen, joka johtaa kuolemaan 24–48 tunnissa. Kaikkea bakteerin taudinaiheuttamiskyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ei vielä tiedetä.

Facebook-päivityksessä kerrotaan, että alkuvaiheessa oireilu voi muistuttaa kennelyskää (rohiseva yskä ja sierainvuoto) tai koira nostaa yhtäkkiä korkean kuumeen ilman muita oireita. Tartunnan edetessä koiralle kehittyy hengenahdistus, verinen sierainvuoto ja vointi voi romahtaa veren myrkytyksen takia. Koira voi löytyä myös kuolleena ilman mitään havaittuja ennakko-oireita, eli aina tartuntaa ei voi havaita ajoissa.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Olo ehkä parempi

Ei kylläkään paljoa. Viime yö tuli taas nukuttua huonosti ja sitten paketintuoja vielä herätti aikaisin aamulla. Saksasta tuli kissalle kantokoppa ja mamman koiralle ihana pöllö tönö. Kumpikaan ei vielä suostunut kokeileen tavaroitaan mutta ehkä pikkuhiljaa uskaltaa. Kantokoppa vaikuttaa ainakin ihan hyvältä. Vähän oli hankala aluksi "koota" ja varsinkin lukita ovi mutta kyllä se nyt sujuu jo ihan hyvin. Tilava on ainakin ja hyvännäköinen.
Molemmat on siis zooplussasta josta pääasiassa ostan eläintavarat (en ole virallinen mainostaja = en saa yhtiöltä rahaa, olen vain ollut tyytyväinen laatuun, hintaan ja kuljetukseen.)


Mamma kävi kylässä niin ei tullu koko päivää maattua sängyssä. Korvan kipu vähän helpottaa eikä kuumetta ole enää kuin reilu 37 mutta nuha, yskä ja väsy on edelleen. Mutta toivon mukaan voiton puolella ollaan.

Tänään tuli illalla myös suru-uutisia kun tuli ilmoitus että kummisetä on kuollut. Jo jonkin aikaa sitten. Ei olla oltu enää vuosiin tekemisissä, taitaa olla lähemmäs 10 vuotta kun viimeksi puhuttu, mutta vain hyviä muistoja on silti.

Päätin tänään urakoida ja värjätä hiukset. Olen viime vuosina värjännyt yksinomaan noilla kestoväreillä mutta hiusten huonon kunnon takia valitsin tällä kertaa kevytvärin.
L´orealin Casting Créme Gloss sarjan sävyn Chocolate Fondant. Vielä ei pysty kertoon tarkemmin tuloksesta kun hiukset vielä märät mutta ainakin ensivaikutelma on positiivinen.


torstai 21. tammikuuta 2016

Vuosikymmenen pahin flunssa

Vuosikymmenen pahin flunssa menossa. Minä olen niitä ihmisiä jotka yleensä saa sellaisia pieniä flunssia muutaman kerran vuodessa. Siis sellaisia joissa pari päivää on kuumetta ja jotain oiretta (nuhaa, yskää tms.), sitten se menee ohi joksikin aikaa ja tulee takaisin. Ja aina noi flunssat tuntuu hirveältä kunnes iskee tällainen ihan totaalisen kamala flunssa. Menin tänään kaupoille ja mun oli pakko mennä välillä kenkäosastolle istuun kun voimat ihan yksinkertaisesti loppu. Myös hermokivut pahenee kun on flunssa ja kuumetta. Koko toinen puoli vartaloa kylkiluista varpaisiin on aivan tulessa :P :P
Lääkäriin täytyy varmaan jossain vaiheessa yrittää mutta kun ei vaan jaksa mennä. Vihaan lääkäriin menemistä nykyisin jopa enemmän kuin hammaslääkäriin menoa. Tulee oikein yököttävä olo kun mietinkin lääkäriä.
Hammaslääkäreistä puheen ollen, on nyt pari päivää särkenyt muutamaa hammasta. Netistä luin että flunssa voi aiheuttaa särkyä hampaissa joten pidän peukkuja että johtuis kivut siitä eikä siitä että olisi taas reikiä jotka pitäisi sitten ennen leikkausta paikata :( :(

maanantai 18. tammikuuta 2016

Puuh

Huonoa huomenta. Viime yö taas valvottu. Lonkkaa särkee taas ihan helkkaristi kun olen illalla taas nukahtanut paino kipeällä lonkalla. Kun heräsin puolen yön aikaan niin tuntu siltä kuin joku repis jalkaa irti.
Sen lisäksi refluksikin vaivaa ja sappi merkkailee kun menin idiootti eilen kylässä syömään YHDEN PIENEN DONITSIN. Nyt sitten kärsin sen takia tän päivän.
Paniikki leikkauksen suhteen on onneksi hieman hellittänyt tällä erää (varmasti leimahtaa kun leikkaus häämöttää). Mutta väsymys kalvaa edelleen. On mielenkiintoista ja vähän pelottavaa kuulla mitä verikokeista löytyy. Mun tuurillani tietysti jotain mikä estää leikkauksen.
Kissa on ihan kaheli. Toissapäivänä se juoksi hirveetä rallia pitkin kämppää ja loppujen lopuksi juoksi kovalla vauhdilla mun naamaa päin. Etuhampaat meni huulesta läpi ja vähän aikaa tuli verta ihan kivasti. Kissan menoa se ei himmannut yhtään. Tarttee varmaan pyytää taas kummipoikia vähän leikittään sitä.

torstai 14. tammikuuta 2016

Niisk

Pari vaikeaa, itkunsekaista päivää taas takana. En tiedä miksi on tällä hetkellä niin totaalisen ja loputtoman surullinen ja tyhjä olo. Totta kai leikkaus edelleen pelottaa ja kaikki vanhat surun ja murheen aiheet on edelleen tallella (iines, kivut, työttömyys jne.). Mutta mikään niistä ei oikein tunnu siltä ankkurilta joka tällä hetkellä vetää alaspäin. Se masennuksessa onkin niin raskasta, kun ei tiedä mikä masentaa niin ei tiedä miten rämpiä ylös.
Mikään ei huvita, melkein itketti kun täyty lähteä kämpästä ulos verikokeiden takia. Onneksi siellä sentään sai nauraa kun oli niin ihania hoitajia. 3 eri hoitajaa yritti saada multa verikoetta. 8 piikkiä pistettiin, eikä suonta missään. Juuri kun ne oli antamassa mulle lähetettä sairaalaan niin löyty pienenpieni suoni josta ne sai suurinpiirtein väkisin puristamalla sen verran verta että siitä pitäisi saada noi tilatut asiat tutkittua.
Multa ei koskaan ole ollut helppo ottaa verta mutta tämä on eka kerta kun hoitajat melkein joutu nostaan kädet ylös :P :P Luojan kiitos en ole piikki- enkä verikammoinen. Sanoin siinä useampaan otteeseen ettei heidän tarvi säästellä mua yhtään vaan ihan rauhassa saa ronkkia. En välitä piikeistä yhtään.

En tiedä vaistooko kissa mun alakulon vai mitä mutta se on koko ajan sylissä. Kun yritän laskea sen sylistä alas niin se oikein ottaa kynsillä kädestä kiinni eikä päästä irti. Aamulla heräsin siihen että se kehräs mun rintaa vasten. Iines aavisti aina koska olen vähänkin surullinen mutta en ajatellut kissojen olevan niin empaattisia. Mutta ehkä olen väärässä ollut. 


keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Iskelmä: Aistitko edesmenneen läheisen? 5 merkkiä, että hän yrittää viestiä sinulle

Aistin vaikken edes usko kuolemanjälkeiseen elämään.

http://www.iskelma.fi/terveysjahyvinvointi/aistitko-edesmenneen-laheisen-5-merkkia-etta-han-yrittaa-viestia-sinulle/21/13962

Vaikka ihminen olisikin fyysisesti pois tästä maailmasta, useat uskovat, että henki jatkaa matkaansa. On olemassa yleisesti tunnustettuja merkkejä siitä, että kuollut läheinen yrittää ottaa sinuun yhteyttä rajan takaa.
1. Tunnet tutun tuoksun, joka muistuttaa hänestä.
2. Läheinen ilmestyy uneesi ja kertoo sinulle jotain.
3. Tavarasi katoavat ilman syytä. Usein kyse on esineistä, jotka liittyvät jotenkin edesmenneeseen.
4. Saatat huomata ajattelevasi häntä ja miettiväsi asioita, jotka eivät normaalisti tule mieleesi.
5. Koet erikoisen tuntemuksen hautajaisissa. Herkemmät ihmiset saattavat surun keskellä huomata, että tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa - ikään kuin rakkaan ihmisen merkki, että kaikki on rajan takana hyvin.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Kissan Uusi Lelu

Ruoka: Tonnikala-makaronilaatikko

* 5dl makaronia
* 1dl juustoraastetta
* 1tlk tonnikalaa (itse tykkään tillimaustetusta mutta tavallinen maustamatonkin käy yhtä hyvin)

Munamaito
* 6dl maitoa
* 2 munaa
* suolaa, tilliä, muita mausteita maun mukaan

- Keitä makaroni
- sekoita vuoassa keskenään makaroni, tonnikala ja juustoraaste
- Sekoita keskenään munmaidon aineet ja kaada vuokaan.
- Jos haluat, voit laittaa vielä päälle juustoraastetta
- 200 asteessa noin 1h


Sisustusinspiraatio: Sekalaisia













maanantai 11. tammikuuta 2016

Hyppivä flunssa

Melankolinen päivä. Olen kuunnellu David Bowien musiikkia, miettiny tulevaa leikkausta ja ottanut höyryhoitoa.
Mulla on taas outo hyppivä flunssa menossa. Jopa päivän aikana saattaa kuume hyppiä normaalista reiluun 38 asteeseen. Ja välillä on ihan normaali olo, sitten yhtäkkiä menee nokka ihan tukkoon ja yskittää. Ja sitten yhtäkkiä taas on parempi olla. Enkä ole yhdistänyt sitä mihinkään asiaan, siis esimerkiksi kissaan tai johonkin tiettyyn huoneeseen tms.
Olen joutunut myös harjoittaan ääretöntä itsekuria kun en ole mennyt nettiin etsiin tietoa leikkauksesta. Tiedän että netissä olisi vaikka mitä tietoa ja kuvia mutta en halua pelotella itseäni. Päätin jo aikoja sitten että haluan tietää vain sen mitä lääkärit kertoo. Jotain olen kyllä kuullut tutuilta jotka mun puolesta on vähän niinku etsinyt tai vahingossa löytänyt tietoa. Mutta olen ihan varma että jos menen itse selaileen leikkaustarinoita niin perun leikkauksen ihan taatusti. Ja mulla on jo erittäin epävarma leikkauksesta. Haluisin että se olis jo huomenna että sais sen äkkiä ohi. Hitto kun niitten piti mennä kertoon päivä näin aikaisin :( :( Voi vain kuvitella minkälaisen paniikin vielä ehdin hankkiin.

RIP Bowie


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Flunssa

Flunssailu ja pakokauhu jatkuu. Vieläkään ei pysty ajatteleen leikkausta, heti rupeaa sydän hakkaan. Joten ehkä on parempi olla vielä ajattelematta.
Kuume nousee ja laskee hurjaa tahtia. Poskiontelot on ihan tukossa, kurkku on kipeä ja silmät vuotaa :( Pientä flunssaa on ollut pitkin talvea mutta nyt se sitten löi oikein kunnolla. Parempi tietysti nyt kuin kuukauden päästä vaikka tällä hetkellä tuntuu että melkein toivois verikokeista löytyvän jotain vakavaa ettei tarttis mennä leikkaukseen :P

Kissakin on niiskuttanut pari päivää. Saanut varmaan kylmää kun se tykkää nukkua tuossa keittiön pöydällä vaikka siihen käy viima ikkunasta. Olen yrittänyt ajaa sitä siitä sohvalle nukkuun mutta hän on itsepäinen :P



perjantai 8. tammikuuta 2016

Leikkaus

Pari viime päivää on ollut aika vaikeita.
Eilen kävin oikojalla ja luulin olevan normaalikäynti. Mutta yhtäkkiä mua heiteltiinkin pitkin sairaalaa. Otettiin mallit, valokuvat ja röntgenit, ja tapasin anestesialääkärin. Tänään tilasin ajan ens viikolle verikokeisiin.
Leikkaus on 17.02.
Tiesin ennalta että romahdan kun saan tietää päivän mutta en silti odottanut että mun paniikkioireistot roihahtais näin totaalisesti, näin pian. Tänään on ollut itku herkässä, syke taivaissa ja pää sekaisin. Ei pysty keskittyyn mihinkään, koko ajan mietin vain kipua ja verta ja sairaalaa.
Elämä tulee nyt oleen aika lailla pysähdyksissä leikkaukseen asti. Ja leikkausta enemmän mua pelottaa sen jälkeinen elämä. Kivuissa ja pystymättä avaan suuta tai pureskeleen. Kipu pelottaa kaikkein eniten. Kun on jo ennestään hirveät hermosäryt niin ei kestä yhtään ylimääräistä kipua. Ja kun luut sahataan katki niin varmasti on kovaa kipua.

tiistai 5. tammikuuta 2016

Onnea Pikkuleijonat!

Pikkuleijonille ansaitusti kultaa :) Itse jouduin laittaan itseni välillä jäähylle kun oli liian jännittävä peli :P :P


Kissalle leluja

Jos kissaihmisillä olisi ideoita kissan virikeleluihin, joko valmiina ostettaviin tai itse tehtäviin, niin ottaisin vastaan.
Tolla ½ vuotiaalla on ihan hirveästi energiaa ja se tarvii jatkuvasti tekemistä. On ruvennu oleen levoton ja koko ajan saisin olla leikittämässä. Sillä on kyllä kaikenlaisia pieniä leikkihiiriä ja muita mutta ei se jaksa kauaa niillä leikkiä. Minä leikitän sitä laservalolampulla ja kaikenlaisilla leikkikepeillä mutta en jaksa montaa tuntia sitä leikittää. Niin tarvis jotain leluja millä se jaksaisi myös itsekseen leikkiä, muuten mouruaa ja tekee pahaa :P

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Hyvä-huono-onni

Tää on yksi niitä päiviä kun en ole varma onko mulla huonon vai hyvän onnen päivä. No se että heräsin kuumeessa ei ole hyvää onnea. Mutta on nyt jo pari kertaa meinannu käydä huonosti. Sekä mulle että kissalle.
Heti aamulla meinasin tappaa kissan kun pimeässä kävelin eteisestä olkkariin enkä huomannu että kissa makas keskellä lattiaa ennen kuin tunsin jalan alla jotain karvaista ja pehmeää. Sitten tajusin että siinä on kissa ja paniikissa yritin tietysti yhtä aikaa väistää, hypätä pois ja liikkua eteenpäin. Mikä johti siihen että mätkähdin ensin täysillä päin eteisen kaappia. Siinä vaiheessa meni loputkin tasapainon rippeet ja lensin täysillä ensin eteisen penkin päälle ja siitä lattialle. En vieläkään voi uskoa ettei mikään murtunut. Niin kovalla voimalla lentelin huonekalujen päälle. Ja ihme että kissa on ylipäänsä elossa kun tällainen virtahepo astuu päälle.

No seuraava läheltäpiti tilanne oli kun huomasin että keittiön lavuaari vetää vähän laiskasti. Päätin sitten heittää sinne vähän putkenavaajaa. En tiedä mitä tein (olen laittanut putkenavaajaa monta kertaa, jopa kiinteistönhoidon näytössä) mutta jotenkin sain sen roiskuun niin että ainetta lensin ihan silmän viereen. Ei onneksi paljon mutta sen verran että tuntu. Mutta jotain enkeleitä täyty olla vierellä kun ei osunu silmään :P Lavuaari sentään pelittää taas.

Päätin sitten että tänään en enää liiku tai tee mitään. Paitsi että paistoin nyhtökanaa ja laitoin sitä leivän väliin ja paistoin voileipägrillillä. Enkä polttanu mitään ja leipä oli taivaallista <3 <3 Nyt sitten odottelen että tuleeko kanasta joku ruokamyrkytys tai jotain että saadaan se kolmas epäonni tälle päivälle.




Sunnuntai Taide

I do not own any of these pictures!!







lauantai 2. tammikuuta 2016

Unettomuus

Unettomuuskausi jatkuu. Olen unen suhteen ääripäiden ihminen. Joko en nuku ollenkaan tai sitten nukun 12-15 tuntia putkeen. Pari viikkoa on nyt menny 2-5 tunnin yöunilla enkä onnistu nukkuun päikkäreitäkään. En tiedä millä saisin itseni nukahtaan kun hermokivut on niin kovat ettei pysty oleen paikallaan. Eikä ne kyllä ole ainoat syyt siihen etten nukahda.
Olen kokeillu kaikkea mitä keksin. Ihan kaikkea lämpimän maidon juomisesta melatoniini tabletteihin. Olen kokeillu meditaatiota, joogaa, lukemista, ulkoilua ennen nukkumaan menoa. Ei mitään tehoa. En viitsisi ottaa unilääkkeitä kun ne ei välttämättä tehoa ja jos tehoaakin niin olo aamulla on ihan yhtä huono kuin silloin jos en nuku ollenkaan.
Jos jollain on vinkkejä niin olen valmis kokeileen hullujakin ehdotuksia tässä vaiheessa :(



 Kesä alkaa oleen lusittu, mikä sopii mulle vallan mainiosti. Syksy on suosikki vuodenaika 💓💓💓