Muutosta

Vielä tänäänkin on rauhaton olo. Onneksi on ollut tekemistä. Kaverin vauva oli aamulla vähän aikaa hoidossa kun hän vuorostaan joutui viemään koiransa lopetettavaksi :( :(  Ja sen jälkeen pidettiin yhdessä sellainen pieni "muistotilaisuus" kaikille koirille. No käytännössä vaan juotiin kahvit ja porattiin. Kaveri toi mukanaan mutakakun kahvin kanssa enkä tiedä miksi olen aina karttanut sitä. Jotenkin on aina ollut sellainen käsitys että mutakakku on ihan hirveää. Mutta se oli todella hyvää, varsinkin kermavaahdon kanssa :P Vaikkakin todella makeaa mistä en välitä isoina annoksina.

Kun vieraat lähti niin alkoi huonekalujen siirtely. On jo pari päivää tuntunut siltä että kaipaa uutta ilmettä tähän kämppään. Joten aloitin tänään olohuoneesta ja huomenna ehkä siirryn makkariin. Ikävä kyllä kuten mun visioissa aina niin tämä olohuoneen uusi järjestys toimi paljon paremmin paperilla kuin käytännössä. Mutta koska tarkoituksena oli vain saada muutosta niin olkoon nyt näin ainakin vähän aikaa :P :P

Surutyö

Surutyötä on nyt tehty pari päivää. Ihan niin huonoksi en ole mennyt kuin ajattelin. Kun varauduin koiran kuolemaan niin olin ihan varma että hautautuisin sänkyyn itkeen moneks päiväks. Sillai olen yleensä reagoinut suruun ja joskus stressiinkin. Mutta päinvastoin olen niin energinen etten ole hetkeäkään paikallaan. On päivärytmi niin totaalisen sekaisin että koko ajan on rauhaton olo ja sellainen tunne että pitäisi viedä koiraa ulos, pitäisi antaa koiralle lääkkeet, pitäisi putsata koiran korvat. Tää viimeinen vuosi meni niin totaalisesti koiran ympärillä että nyt ei enää osaa tehdä mitään kun ei ole ketään kenestä huolehtia. Se ei ole varsinaisesti mikään kiva tai hyvä tunne vaan erittäin ahdistava ja masentava. Mutta tulee paljon tehtyä kaikkia rästihommia kun ei pysty/halua olla hetkeäkään paikallaan.
Suru tulee aalloissa. Saattaa olla ihan hyvä olo ja sitten yhtäkkiä näen koiran ruokakupin tai shamppoon tai jonkun ja sitten tulee sellainen kamala surun aalto.
Ja tietysti on myös yksinäistä kun ei ole ketään kenelle puhella. Ja varsinkin yöllä on myös hieman pelottavaa kun tietää ettei ole sitä koiraa turvana. Tulee reagoitua rapinoihin ja muihin ääniin ihan erilailla.
Viime yö oli vaikeampi kuin ensimmäinen yö. Ensimmäisenä yönä olin niin totaalisen väsynyt että nukahdin saman tien kun pääsin sänkyyn. Mutta viime yönä oli todella outoa olla isossa sängyssä. Ja hiljaisessa kun ei kuulunut Inkun kuorsausta vierestä :( :( :(

SOAD:ia melankoliaan

<3 <3 <3

Suru

Tänään sitten tuli se surullinen päivä kun jouduin päästämään parhaan ystäväni sateenkaarisillalle. Päätös oli helppo koska koiran kunto romahti niin totaalisesti ja itse eutanasiakin oli hyvin rauhallinen tilaisuus.
Pahinta on se yksinäisyys joka kohtaa kotona. Onneksi otin aamulla rauhoittavan niin ei tullu järjestettyä eläinlääkärissä kohtausta. Mutta kotona kyllä huomas missä kohtaa rauhoittavan teho rupes loppuun. Kauhee tunteiden purkaus tuli yhtäkkiä kun siivosin keittiön kaappia. Surua, yksinäisyyttä, helpotusta... Sellainen tunne kun tulee kun pitkään pelkäät jotain ja sitten se tapahtuu. Ja tulee sellainen vapauttava olo. Mutta silti myös hirvittävää surua. Ja sellainen olo ettei osaa tehdä mitään :P
Olen nyt saanu melkein kaikki koiran tavarat järjestettyä pois mamman avulla. Olen huomannu että surevat ihmiset käyttäytyy erilailla. Jotkut haluaa tehdä sen eron pikkuhiljaa ja laittaa tavaroita pois pikkuhiljaa. Yksi mun kaveri sai ihan hirveän suru-raivarin kun joku kaatoi sen koiran ruoat pois ruokakupista eutanasian jälkeen. Minä taas olen aina ollut sellainen ihminen että haluan niin sanotusti repäistä sen laastarin äkkiä. Tehdä heti sen eron ja ottaa ne pahat olot kerralla.

Onneksi nyt on viikonloppu aikaa tehdä ihan yksinään sitä surutyötä eikä tartte mennä mihinkään eikä ketään ole tulossa kylään. Ja toisaalta hyvä että ensi viikolle puolestaan on paljon menoa ja tekemistä niin on syy lähteä kotoa ettei tänne jää jumittaan.

Itselläkin kivut on ollut kovat jo pari päivää ja sappea polttaa varmaan stressistä. Mutta huimaus loppu heti kun Iines pääsi rauhaan. Voihan se vielä takaisin tulla. Mutta olen jo vähän aikaa epäilly että huimaus johtuu ainakin osittain stressistä ton koiran suhteen.

Jälleen yksi laatta lisää

RIP Iines

Iines 14.04.2005-28.08.2015

 "Tassun jälkiä sydämessä, kuin joku olisi kulkenut siitä vastikään.
Joku kulki sydämeni yli, sinäkö se olit koirani?
Ohimatkallako vain? Et kai. Kyllä pysyvästi sinne muutit.
Teit pesän lakanoihin, merkkasit myös nurkat.
Kipitit läpi sydämen, kurajaloin, karvoin.
Jätit tassunjälkiä sydämeeni.

Eteen ja taakse

Miksi aina kun mun elämässä tapahtuu jotain edistystä ja hyvää niin jollain toisella alueella menee päin helvettiä. Ensin hyvät asiat. Olin tänään suuröntgenissä ja mallituksessa ja leikkaukseen mennään. Tän vuoden puolelle yritetään. Eli 4 vuoden odotus palkitaan vihdoin. Alunperin leikkauksen piti tapahtua jo 2 vuotta sitten.
Mutta tästä asiasta on vaikea iloita kun koiran tila on romahtanut ihan täysin :( Viime yön valvoin sen kanssa kun ajattelin että se ei varmaan näe aamua. Mutta aamulla oli vähän pirteämpi vaikka jouduttiin herään aikaisin. Mutta ei suostunu syömään eikä nyt ole pariin päivään syönyt oikein mitään :( Mutta vettä menee.. Tietysti ekana tulee mieleen että kuurista huolimatta sille on tullu kuitenkin märkäkohtu. Tai sitten sille on tullu sokeritauti. Tai jotain ihan yhtä pahaa.
Yritän katsoa nyt viikonlopun yli jos sen tila ei totaalisesti romahda. Ja jos ei tilanne palaudu niin pakko se on viedä lääkäriin ja todennäköisesti se jää sille reissulle. Jos sillä on joku paha tulehdus tai sairaus niin en kiusaa sitä enää uusilla lääkekuureilla tai hoidoilla :( :(  Niin rakas kuin se onkin niin en pysty katseleen sitä tollaisena kun ei tiedä onko sillä paha olla.

Murr...

Minä VIHAAN VIHAAN VIHAAN kesää :(    ja aurinkoa..... ja hellettä.. Oma olo on edelleen kamala. Pitäisi ruveta siivoamaan, pyykkiä pitäis pestä kun vaatteet loppumassa ja keittiön kaapit on odottanu pesemistä jo pitkään kun on niin kaameassa kunnossa. Mutta kun ei jaksa eväänsä liikauttaa...
Koiralla menee vielä huonommin. En tiedä onko se väsymys enää pelkästään helteestä, mutta todella väsynyt se on. Väkisin saan viedä sen ulos. Enää en edes yritä saada sitä takapihan metsää pitemmälle. Opin läksyni kun tänään vein sen vähän pitemmälle tonne toiseen metsään ja puolessa välissä se yhtäkkiä mene maahan makaan ja ajattelin että nyt se kuolee siihen. En meinannu millään saada sitä nouseen ylös. Olin jo ihan paniikissa että mitä teen. Mutta onneksi sitten hetken aikaa levättyä se nousi ylös ja päästiin kotio. Laitoin sen heti kylmään suihkuun ja annoin sen joudu hurjasti vettä. Nyt se makaa tuulettimen viedessä ja alkaa pikku hiljaa näyttään paremmalta. Mutta oli kyllä sellainen opetus mulle että pihaa pitemmäs ei mennä ainakaan ennenkuin lämpötilat tippuu huomattavasti. Mutta epäilen ettei ole enää pelkästään helteestä kyse vaan vanhan koiran viimeisistä hetkistä. En yhtään ihmettelisi vaikka se nyt yhtäkkiä kuukahtais lopullisesti..
Osa musta pelkää mutta koko ajan isompi ja isompi osa toivoo joka yö ettei se heräisi enää aamulla x( x(  Kauhea stressi...

Kauhea stressi on myös torstaista. On suuröntgen ja -mallit. Ja mahdollisesti tietoa tulevasta leikkauksen ajankohdasta. En tiedä pelkäänkö enemmän tietoa leikkauksesta vai sitä että yrjöän kun otetaan malleja. Multa on otettu hammasmallit muistini mukaan 7 kertaa. 2 kertaa olen yrjönnyt ja 3 kertaa olen ruvennu muuten vaan kakoon. Viimeksi otettiin vuosi sitten ja se kerta meni kyllä hyvin. Ei tuntunu yhtään pahalta muuta kuin siinä vaiheessa kun yläpuolen muottia otettiin pois. Mutta se ei tarkoita että tällä kertaa menisi hyvin. Sen jälkeen kun mulla todettiin refluksi-tauti niin mulla on ruvennu jo pelkästään takahampaiden harjaus joskus yököttään. En tiedä miksi. Lääkäri ei osannu antaa vastausta. 

DIY: Säilytyslaatikko pikkutavaralle

Tällainen olisi oiva eteiseen :P Kun löytäis energiaa tai motivaatioo tehdä jotain.

http://www.goodshomedesign.com/diy-easy-office-organizer/

Migreeni

Migreeni on ollut tämän viikonlopun ykkösvaiva. Varsinkin tänään on koko päivän särkenyt toista puolta päätä ja toinen silmä vähän sumeillut. Äsken kun istuin vähän aikaa tässä koneella niin rupes lyömään salamia toisessa silmässä. Se on mulla harvinaisempi migreenin "valo-ilmiö". Yleensä menee sahalaitoja tai sitten pieniä tuikkivia valoja. Mutta tuollaiset "salamat" on todella harvinaisia. Mutta yleensä ne viittaa siihen migreeniin joka ei etene vaan jää junnaan paikalleen moneks päiväks :( :( Helteistä ja auringosta tämäkin todennäköisesti johtuu. Mulla on taas ollut todella huono olo muutenkin kun on niin lämmintä. En tiedä miten kestäisin oikein kunnon superhelteitä. Toivottavasti syksy tulisi pian niin edes migreeni helpottaisi :( Joskus jos on oikein pimeä syksy-talvi niin saattaa olla usean viikonkin tauko kohtauksissa. Mutta kevät-kesällä on ihan normaalia että saattaa tulla 2-3 kohtausta viikossa.
Lonkassakin on taas todella kovat kivut. Se tuntuu taas lonksuvan ja rusahtelevan joka liikkeestä :( Ja se on aina niin että kun yksi kipu pahenee tai tulee lisää (migreeni) niin kaikki muutkin kivut rupeaa pikku hiljaa paheneen :( :(

Koira on edelleen todella väsynyt. Hain sille apteekista uudestaan Gerivettiä. Se viime huonolla kaudella tuntui piristävän sitä ihan hyvin. Mutta sitten jouduin rahatilanteen takia karsiin sekä koiran että omia lääkkeitä ja koiralta jäi tuo "piristävä" pois. Mutta nyt hain sitä uudestaan. Toivottavasti auttaisi edes vähän. Olisi kiva päästä sen kanssa vähän pitemmälle vielä kun tästä syksystä tulee muutenkin niin tunteita herättävä ja raskas (leikkaus, selän tilanne, 30 vuotissynttärit jne.), ettei haluaisi tehdä mitään vaikeita päätöksiä vielä koirankin suhteen.

Iltalenkillä koiraan kyllä tuli vipinää. Syyllinen oli pihassa liikkunut kettu. Naapuri näki sen ensin ja varoitti että luikki viereiseen metsään. Totta kai oli pakko lähteä sen perään ja siellähän se pieni kettu paino. Ei yrittänytkään tulla lähelle (enkä minäkään sen) mutta koira olisi halunnut tutustua. Olen kerran aiemmin nähnyt tässä pihapiirissä ketun mutta siitä on jo 3 vuotta. Muita eläimiä kyllä on hirveästi. Varsinkin oravia, jäniksiä ja siilejä. Kai tossa kohta köllöttelee karhu pihassa.

Sunnuntai Taide / Sunday Art

I do not own any of these pictures!!

Ruoka: Kinkku-raejuustopiirakka

Tänään uskaltauduin kokeileen kinkkupiirakkaa uudella ohjeella enkä joutunut pettymään. Hyvää oli.

* Piirakkapohja
* 250g kinkkusuikaleita
* 3 munaa
* 200g raejuustoa
* 2dl ruokakermaa
* mausteita (suolaa, mustapippuria)

- Painele piirakkataikina vuokaan
- Sekoita täytteen aineet keskenään
- Kaada seos tasaisesti pohjan päälle
- Paista 200 asteessa noin 30-40 minuuttia

DIY: Tilansäästövinkkejä keittiöön / Space-Saving Hacks for kitchen

Itselläni on ongelmana pienen pieni keittiö jonka pöydät ovat aina niin täynnä tavaraa ettei laskutilaa ole. Olen yrittänyt etsiä jonkinlaisia vinkkejä millä sinne saisi tilaa. Facebookista löytyi postaus jossa oli muutamia vinkkejä juuri tähän ongelmaan. Itse en näistä nyt ainakaan ensi katsomalta löytänyt omaan keittiööni sopivia ratkaisuja, mutta oli sen verran mielenkiintoisia että postaan ne tänne jos vaikka joku muu hyötyisi näistä.

kuvat/photos: https://www.facebook.com/craftsdiy

Mahalasku

Parin hyvän päivän jälkeen on koiran kunnossa taas kunnon mahalasku. Se on nyt syöny antibioottia 2 viikkoa ja noin viikkoon en ole nähnyt että se olisi vuotanut. Tosin se nuolee välillä takapäätään etten välttämättä ole huomannut jos pientä vuotoa on tullut. Mutta viime yönä se on vuotanut taas vähän. Nyt päivällä en ole taas huomannut mitään eikä se ainakaan sillai tiputtamalla vuoda kuin alussa. Sen lisäksi se ei suostunut ottaan lääkettä makkaran kanssa eikä edes pelkkää makkaraa vaikka vielä eilen hotkas ja vei melkein sormetkin.  Nakin se sen sijaan varasti ja nivellääkkeet sain annettua juuston kanssa. Äsken laitoin sille yhden pienen ruoka-annospussin ja se söi vähän, mutta yleensä tuollaisen pienen pussin vetää kyllä parilla nuolasulla. Joten en tiedä mitä ajatella. Sillä oli aamulla vatsa löysällä (varasti leipää) ja hellekin voi kyllä viedä ruokahaluja. Mutta totta kai sitä ajattelee heti pahinta. Viikko olisi vielä antibioottia jäljellä.
Ja kaikenlisäksi kun tultiin ulkoa niin se löi päänsä hissin oveen. Tuli verta niin että ensin ajattelin että siltä meni koko silmä. Mutta onneksi tyrehty vuoto eikä se nyt kovin iso tai edes syvä haava näytä olevan, mutta jotenkin tää epäonni on ihan uskomatonta.

Itseään ei viitsi edes ajatella.Ensi viikolla on leukaröntgen ja purentamallien otto. Sen jälkeen alkaa totaalinen leikkauksen odottaminen hirveällä pelolla. Mutta kyllä silti toivon, että aika tulisi nopeasti. Vaikka sitten juuri 30 vuotissynttäreiksi.

Kaveri sentään tuli taas parantaan mun kanssa maailmaa. Tai ei me mitään parannettu, mutta kun samassa veneessä ollaan kipujen, sairauksien ja rahapulan kanssa niin voidaan mukavasti sääliä itseämme ja toisiamme.
Lohturuoaksi tehtiin vohveleita kermavaahdolla, jätskillä, suklaarouheella ja hillolla ;)

Liikunta: Qi Gong (Qigong)

Pakkohan se on myöntää, että liikunta on taas jäänyt vähemmälle. Alkukesästä meni todella hyvin urheilun osalta ja painokin putos. Mutta nyt kun on ollut omia huimausongelmia ja koiran sairastumisia ja yleistä masennusta ja väsymystä niin liikunta on taas totaalisesti jäänyt.
Mutta nyt olen kaverin suosittelemana palannut Tai Chi:n pariin. Harrasti sitä joitain vuosia sitten säännöllisesti, mutta sitten se jäi kun pidin joogasta enemmän eikä ollut aikaa käydä molemmilla tunneilla. Mutta nyt olen taas harjoittanut sitä sekä mulle täysin uutta Qi Gongia (joka on hyvin samantyylistä kuin tai chi). Kaveri on sitä kokeillut jo aiemmin ja sen pohjalta osasi suositella ja antoi hyvän oppaan alkeisiin.
Tässä on pieni video josta näkee vähän minkätyylisestä liikkumisesta on kyse.

Siivousmusiikkia

Pelkkää negatiivista taas

Tai ainakin melkein.
En pidä yhtään tästä lämpimästä säästä :( Koira tykkää niin kauan kuin sen ei tarvitse liikkua mutta sen lenkittäminen on entistä haastavampaa kun se läkähtää niin äkkiä ja kuitenkaan se ei suostu tekeen tarpeitaan kodin lähelle :P Se kävelee kyllä taas pitkästä aikaa hyvin. Hitaasti, mutta hyvin. Ollaan löydetty viimein sellainen hyvä kävely-tauko rytmi lenkeillä. Päästään vähän pitempiä lenkkejä ilman että koira väsähtää ihan totaalisesti.
Muuten sillä on vointi taas ylä- ja alamäkeä. Kun ajattelen, että se on niin huono että varmaan kohta piikin aika niin yhtäkkiä se piristyy ihan totaalisesti. Sitten kun huokaisen helpotuksesta että pystytään vielä katsoon tulevaisuuteen päin niin sitten se romahtaa :P
Eilen oli todella huono päivä. Se oksensi aamulla ja oli todella väsynyt. Tänään on taas ollut hyvinkin pirteä. Jopa leikittiin aamulla vähän aikaa.

Itsellä on edelleen mälsä olo. Masentaa todella pahasti. Mikään ei kiinnosta. Eikä mitään jaksa kun on niin kuuma ja sattuu ja plää plää.. Kaikki on aina samaa, mutta ei jaksa mitään muuttaakaan. Sen lisäksi tänään on uhkaavasti kurkku ollut vähän kipeä. Se kipeytyy joskus refluksin takia ja viime yönä mulla oli refluksi taas pitkästä aikaa pahana. Mutta facebookissa todella moni varsinkin just tältä seudulta on sairastunut todella kiukkuseen nielutulehdukseen. Parilla on ollut kurkku niin kipeä ettei ole pystynyt syömään edes jätskiä tms. ilman kamalaa kipua :( :( Ja paranee hitaasti... Joten totta kai minä tällä aina yhtä huonolla tuurillani saan nyt sen.
Kun näissä hermokivuissa, migreenissä ja huimauksessa ei ole vielä tarpeeksi kestämistä x(

Kaveri sentään kävi tänään kylässä vielä kerran ennen kuin palaa takaisin kotiinsa Itävaltaan. Hän oli todella kultainen ja laittoi ruoan ja sen lisäksi vielä siivosi keittiöö <3 <3 En ansaitse noin hyviä ystäviä..

VL: Tekisikö mielesi hajoittaa kaikki – Italiassa on vihahuone, jossa voit purkaa vihaasi

Tällainen pitäis saada suomeenkin :D :D

http://www.viikonloppu.com/?p=90165

"On päiviä, kun hymyilyttää, aurinko paistaa ja elämä tuntuu vaaleanpunaiselta hattaraunelmalta, jossa sateenkaarisiltaa pitkin kaikki menee käsikirjoituksen mukaan. Sitten on päiviä, jolloin kaikki menee päinvastoin.
Mikään ei onnistu, niin kuin olisi tarkoitus ja huonon päivän lisäksi päälle sataa kilokaupalla lisää sontaa. Silloin viha saattaa nousta pintaan ja sitä on joillekin vaikea pitää sisällään.
Italiassa on havahduttu ongelmaan ja siellä onkin tarjolla vihahuone ihmisille, jotka haluavat purkaa vihaansa hajoittamalla paikkoja. Saat käyttöösi mailan, jonka kanssa voit marssia huoneeseen hajoittamaan aivan kaiken."

IL: Kun koko ajan sattuu - painajainen, jossa moni elää

http://www.iltalehti.fi/terveys/2015081320176622_tr.shtml

Ikävä kyllä lähes kaikista on kokemusta :(

Ylösnouseminen aamulla ei ole mikään vitsi

Ihmisille, jotka kärsivät kroonisista kivuista, voi sängystä ylöspääseminen olla fyysisesti vaikeaa. Fibromyalgiasta ja muista kroonisista sairauksista kärsivä Jenni Prokopy kertoo Preventionille, että kun hän herää aamulla, koskee häntä todellakin joka puolelle.
- Jaloissani, käsissäni, hartioissani, niskassani ja selässäni tuntuu äärimmäisen kivuliaalta ja jokaisen askeleen ottaminen koskee. Sängystä ylösnouseminen on minulle jokapäiväinen haaste.

Vaatteiden saumatkin voivat tehdä kipeää

Joissakin kroonisissa sairauksissa jopa vaatteiden saumat tai vyötärönauhat voivat ihoon painautuessaan pahentaa kipua.
- Joinain päivinä voi olla todella hankalaa löytää mitään päällepantavaa. Pahimpina päivinä yritän pukeutua niin väljiin vaatteisiin kuin vain mahdollista, sanoo Prokopy.

Masentumisen riski on suuri

Ihmiset, joilla on kroonisia kipuja, kärsivät masennuksesta muita todennäköisemmin. Kipuspesialisti Paul J. Christon mukaan myös itsemurhariski on näillä henkilöillä jopa tuplasti muita suurempi.
- Krooninen kipu voi tehdä masentuneeksi, jolloin voi myös menettää työkykynsä, ystävänsä ja muut asiat, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista.
Krooninen kipu voi myös pahentaa jo todettua masennusta. Viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä kääntyä terapeutin puoleen.

Unensaanti voi olla vaikeaa

Kroonisen kivun oireet voivat tehdä nukahtamisesta ja hyvien unien saamisesta todella vaikeaa. Tämän seurauksena olo voi olla päivällä todella väsynyt ja kaikkien asioiden tekeminen voi tuntua vaikealta.
Prokopy kertoo auttavansa itseään iltarutiineilla, joihin kuuluu esimerkiksi meditaatiota, hengitysharjoituksia, laventeliöljyä, unilääkettä, korvatulpat ja pehmeät lakanat.

Kotiaskareet saattavat väsyttää

Monet kroonisista kivuista kärsivät ihmiset eivät kehtaa myöntää, etteivät he voi enää tehdä esimerkiksi kaikkia kodin perusaskareita. He yrittävät usein tehdä paljon yhdellä kerralla, jonka seurauksena he väsyvät ja tuntevat vielä enemmän kipua seuraavina päivinä. Oikean rytmin löytäminen voi siis olla heille hankalaa.

Keskittyminen tuottaa joskus tuskaa

Christon mukaan monilla hänen potilaillaan on keskittymisvaikeuksia. Kivusta voi tulla kaikenkattavaa, jolloin voi olla vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun, kuten lukemiseen, liikuntaan tai jopa keskusteluun.
- Kipua ei voi unohtaa, koska se on koko ajan läsnä.

Seksi voi olla paljon vaadittua

Jotkin kiputyypit, kuten lantionpohjan kipu, voivat arvatenkin tehdä seksuaalisesta läheisyydestä kumppanin kanssa hankalaa. Myös hermokivut esimerkiksi jaloissa tai krooniset päänsäryt voivat tehdä hallaa seksielämälle.

Jos et näytä sairaalta, ihmiset eivät välttämättä usko sinua

Koska krooninen kipu ei yleensä näy ulospäin, saattaa näille ihmisille tulla sellainen tunne, että he ovat yksin sairautensa kanssa tai etteivät muut ihmiset usko heitä.
- Väärinymmärretyksi tulemisen tunne voi tuntua raskaalta ja voi jopa suututtaa kivuista kärsivää ihmistä, sanoo Christo.

Ystäväsi eivät välttämättä ymmärrä kipujasi

Krooninen kipu on jotakin sellaista, joka pitää tuntea, jotta sen voi täysin ymmärtää.
- Edes läheisimmät ystäväsi eivät siis välttämättä tiedä, mitä käyt lävitse. Etkä voi oikeastaan odottaa heidän ymmärtävän. Minulla on ystäviä, joilla ei ole koskaan ollut edes päänsärkyä. Pidän heistä paljon, mutta heillä ei ole käsitystäkään, millaista elämäni on, sanoo Prokopy.
Hän neuvoo ihmisiä kertomaan kivuistaan ystävilleen, jotta he eivät pety, jos kivuista kärsivä ihminen joutuu joskus esimerkiksi perumaan sovittuja tapaamisia.

Sisustusinspiraatio: Intia, India part 1

Kuvaus

Magn.kuvauksesta selvitty. Oli paljon hirveämpää kuin aiemmat kerrat. Oli helvetillistä yrittää maata paikallaan yli puoli tuntia. Mutta koko ajan purin hampaita yhteen ja yritin vain kestää jottei jouduttais aloittaan alusta. Yhdessä vaiheessa purin hampaita yhteen niin lujaa että olin varma että hampaat katkee :P
Nyt on sentään ohi :( Ja jälleen kerran toivon että jotain selviäisi ja hommat etenisi.

DIY: Säilytys vinkkejä / Storage Ideas

http://www.babble.com/home/get-organized-25-totally-clever-storage-tips-tricks/?pid=7797#cutlery-trays-for-jewelry

Lämmintä

Kaikki ihmiset niin ulkona kuin sosiaalisessa mediassa hehkuttaa kun viimein on lämmintä. Mutta minä en :( Enkä tykkää yhtään... Olen ihan hiestä märkä ja veto pois. Koira tietysti nauttii vaikka silläkin on energiat nollassa. Mutta onneksi siinä ei paljon energiaa tarvita kun torkkuu tuolilla ja ottaa aurinkoa.Minä olen ollut erittäin tyytyväinen tähän kesään juuri sen takia että on ollut niin viileää. Eikä mua haittaa sadekaan kunhan se välillä taukoaa niin että saan koiran ulos :P :P
Istuttiin koiran kanssa tänään vähän aikaa tossa puistossa. Ja Iines olisi tykännyt ihan hirveästi makoilla siinä pidempään ja katsella ohikulkevia ihmisiä. Mutta mulle tuli jo 15 minuutin jälkeen niin kuuma ja huono olo, että oli pakko lähteä sisälle. Ja istuttiin vielä varjossa.
En tiedä miksi kestän niin huonosti lämpöä. Talvella ei kovatkaan pakkaset tunnu juuri missään. -28 pakkasellakin menin mielelläni lenkille. Nyt oli tuskaa viedä roskapussi.
Vaikka niinhän kaverinikin taas totesi, että vaatetta voi lisätä kuinka paljon vaan mutta vähentään sitä ei loputtomiin pysty :P

Sen verran jaksoin tänään tehdä että pesin keittiön ja vaihdoin keittiön pöydälle uuden Lidlistä ostamani bambu-liinan. Ja minä tykkään hirveästi. Susanna kyllä sanoi heti sisälle tullessaan että se hyppii silmille ja aiheuttaa migreenin. Minä en sitä huomaa vaikka yleensä olen erittäin herkkä "migreeni-raidoille". Mutta jos muut ihmiset vielä valittaa niin täytyy katsoa mitä sille teen.

Aina pakko vääntää stressiä jostain

Millähän pääsisi eroon stressaavasta elämäntavasta.
Varmaan menemällä töihin ;) Jotenkin vain on sellainen muistikuva että kun kävin töissä niin ei yksinkertaisesti ollut aikaa stressata mistään :P
Mutta nyt selvästi on..
Ensin stressasin sitä että koira vuotaa kiiman jälkeen. Nyt stressaan sitä että sen vuoto loppu jo näin äkkiä :P Yleiskunto on normaali, ei ole kuumetta eikä mitään muutakaan mutta silti odotan koko ajan että jotain kamalaa tapahtuu.
Sen lisäksi ens viikon magneettikuvaus alkaa todenteolla jännittään. Viime kerta ei ollut mikään ihan hirvittävän kamala (tosin mun selkäkään ei ollut näin paha) mutta silti se ahdistaa mua niin että kun ajattelenkin keskiviikkoa niin alkaa oikein fyysisesti oksettaan :P :P En millään haluaisi mennä. Kestän kyllä sen itse putkilon vaikken tiedä laitetaanko mua tällä kertaa sinne kokonaan. Mutta joka tapauksessa se putkilo menee, samoin ne äänet, mutta se paikallaan olo ei sovi mulle :( Viimeks sain vähän rauhoittavaa ja jalkoihin laitettiin jotkut painon tapaiset. Mutta en tiedä auttaako nekään tällä kertaa :( :( Melkein paniikki meinaa tulla jo nyt :(
Sitten kun ajattelen selän magneettikuvausta niin ajatus hyppää automaattisesti leukaröntgeniin ja malleihin ja leikkaukseen ja toipumiseen ja kipuihin ja muuhun x( x(
Toivoisin että olisi elämässä jotain mikä estäisi liiallisen ajattelun. Mietin jo yksi päivä että pitäisikö lähteä takaisin opiskeleen, tai vaikka mennä ihan vaan jollekin kurssille, jotta pääsisi pois näistä samoista ahdistavista ympyröistä. Tosin silloin varmaan miettisin että miten koira-vanhus pärjää yksin kotona ja alkaisin stressaan sitä ;) ;) ;)

Sunnuntai Taide: Patsaita (Statues)