maanantai 29. lokakuuta 2018

Kipupotilasta kuunneltava.

 https://blogit.kaleva.fi/kariviholainen/2018/03/23/kipupotilasta-kuunneltava/?fbclid=IwAR1kyP5ekSGG0EQU8-1vqhnZqGydHSYDHNs9UGIauJypn9jeYznrikF0y-I

 
Kipupotilas voi vielä nykyäänkin ajautua tilanteeseen, jossa häntä ei uskota omassa kivussaan. Saatetaan vähätellä ja epäillä koko kivun olemassa olokin. Ei ole harvinaista sekään, että kivusta kärsivää aletaan epäillä mielenterveyshäiriöstä kärsiväksi. Saatetaan jopa epäillä, että on kipulääkkeiden väärinkäyttäjä ja että yksilö käyttäisi vahvoja lääkkeitä ilman perusteita.

On aivan selvää, että kipu pitkittyessään voi vaikuttaa myös kenen tahansa psyykkiseen jaksamiseen. Ihminen on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi onkin tärkeää huomioida kipupotilas kokonaisuutena. Niin fyysinen kuin myös psyykkinen vointi pitää hoidossa ottaa huomioon. Mutta ketään ei pidä lähteä leimaamaan lääkkeiden väärinkäyttäjäksi.

Lähtökohtaisesti itse ajattelen, että vahvojakin kipulääkkeitä tarvitseva käyttää niitä lääkkeitä selviytyäkseen arjessa. Juuri tänä päivänä ja ensi yönä, jotta hän voisi elää mahdollisimman hyvää ja kivutonta aikaa. Olla toimintakykyinen niin pitkälle kuin mahdollista.

Hyvällä kivun hallinnalla ja hoidolla ehkäistään myös sairaslomia. Sairaudesta huolimatta henkilö saattaa olla kykeneväinen tekemään työtä, jos ei aivan entisessä työssään, mutta ehkä uudelleen ”räätälöidyissä” tehtävissä. On suuri merkitys sillä, että sairaudestakin kärsivä ihminen voi kokea itsensä merkityksellisesti yhteiskunnassa oman työnsä kautta jos työn tekeminen suinkin on mahdollista. Se antaa osaltaan myös kenelle tahansa arkeen sisältöä monimuotoisesti.
Eipä tuonu tämä viikko helpotusta väsymykseen, kipuihin ja yleiseen pahaan oloon. Töissä menee nyt niin huonosti että ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin viheltää peli poikki. Täytin jo irtisanomisilmoituksen mutta katson nyt vielä tämän viikon että rupeaako tilanne setviytyyn johonkin suuntaan. Mutta jos ei jotain konkreettista muutosta tule tohon työhommaan niin mun on pakko lähteä. En yksinkertaisesti enää jaksa. Sen paremmin fyysisesti kuin henkisesti. Ensin töissä poltan itseni loppuun ilman taukoja ja otan niskaan pelkkää paskaa ja valituksia (ei koskaan yhtäkään kiitoksen sanaa) ja kun tulen kotio niin koko loppupäivä menee siinä kun stressaan jo miten selviydyn seuraavasta työpäivästä. Ei se ole sen arvoista.

Varmaan tosta stressistä ja liian kovasta työtahdista johtuu nää jälleen pahentuneet kivutkin. Sen lisäksi että hermosäryt on taas kovemmat ja hermovihlaisut on monen kuukauden tauon jälkeen palannu niin nyt vielä puutuu toinen jalka jatkuvasti. Varsinkin kun istun hetkenkin niin ei meinaa enää päästä liikkeelle kun jalassa ei ole tuntoa.

:(


sunnuntai 28. lokakuuta 2018

IS: Saavatko toisten syömisen äänet sinut raivon partaalle? Saatat kärsiä misofoniasta

https://www.is.fi/terveys/art-2000001193709.html?fbclid=IwAR1IwNCvHdCOjB1yLbh_Tg7787uu9yA_gWj_1rYhdxG7x7WugymBFXBaZr8


Mussutus, maiskutus, rouskutus? Vievätkö toisten äänekkään ruokailun äänet viimeisetkin itsehillinnän rippeesi?
Saatat kärsiä misofoniasta, jonka voi kääntää myös äänten vihaamiseksi tai ääniyliherkkyydeksi. Osaa siitä kärsivistä ärsyttävät tavalliset elämänäänet, kuten syömisäänet, hengitys tai kynän naksuttelu.

Kyse ei ole pelkästä pienestä ärsytyksestä, vaan monille muille ihmisille yhdentekevät arkiset äänet aiheuttavat misofoniasta kärsivälle stressiä ja raivoa, joka voi johtaa verbaaliseen tai fyysiseen reaktioon. Eläinten äänet eivät kärsiviä häiritse eikä oma maiskuttelu vaan pelkästään kanssaihmisten tuottamat äänet.

Voi pahentua iän myötä

Useimmille misofoniasta kärsiville se kehittyy kymmenen ikävuoden tietämillä ja voi pahentua iän myötä. Vuonna 2013 tehdyn hollantilaistutkimuksen mukaan suurin osa siitä kärsivistä ymmärtää reaktionsa ääniin olevan kohtuuton, mutta ei voi asialle mitään.

Osa tutkijoista on tosin sitä mieltä, että misofonia voi olla oire toisista häiriöistä, kuten ahdistuksesta tai pakko-oireisesti häiriöstä.

Saatat olla myös nero

Maiskutuksesta ja muista äänistä ärsyyntyville on kuitenkin olemassa myös hyviä uutisia. Psykologit uskovat, että sama ominaisuus, joka estää sulkemasta ulkomaailman ääniä ulkopuolelle voi myös viitata äärimmäiseen luovuuteen ja normaalia korkeampaan älykkyyteen. Tutkijat uskovat, että ominaisuus helpottaa useaan asiaan keskittymistä kerralla.

lauantai 27. lokakuuta 2018

perjantai 26. lokakuuta 2018

Netistä löytynyt "vitsi". Ei niinkään hauska, mutta jokainen Shar Pein omistaja varmaan tunnistaa tiettyä rodullista ominaisuutta 😊

A Doberman, a Poodle and a Shar Pei died and are standing in front of God at the entrance to the kingdom of heaven.
God asks them all three, what they believe in?
The Doberman says: "I believe in discipline, training and loyalty to my owner."
"Good," says God, "take a seat on my right side."
"Poodle, what do you believe in?" Asked God.
The Poodle answers: "I believe in love and care from my owner as well as peace in the world."
"Ah," God said, "You can take a seat to my left side."
Then he looked at The Shar Pei "And what do you believe in?"
The Shar Pei stood there, looked at him and answered :
"I believe you're sitting in my seat!"


Huono suomennos:

Dobermanni, villakoira ja Shar Pei seisovat taivaan porteilla jumalan edessä.
Jumala kysyy kaikilta kolmelta mihin he uskovat.
Dobermanni vastaa: "Minä uskon kuriin, treenaamiseen ja uskollisuuteen omistajaani kohtaan".
"Hyvä", Jumala sanoo. "Istu oikealle puolelleni."
"Villakoira, mihin sinä uskot?" Jumala kysyy
Villakoira vastaa: "Uskon rakkauteen ja omistajalta saamaani hoitoon sekä maailmanrauhaan".
"ahaa" Jumala sanoo, "Voit istua vasemmalle puolelleni".
Sitten hän katsoi Shar Peitä. "Ja mihin sinä uskot?"
Shar Pei seisoi paikallaan, katsellen Jumalaa ja vastaa:
"Uskon että sinä istut minun tuolillani"

 

lauantai 13. lokakuuta 2018

Art

I do not own any of these pictures!!!







💓💓 cute

http://fabartdiy.org/crochet-ruffled-shawl-cape-free-crochet-patterns/



Koko viikon menny 3-4h yöunilla joten oli tarkoitus vähän viikonloppuna kuitata univelkoja mutta niinhän siinä taas kävi että puol neljältä rävähti silmät auki ja viideltä oli pakko nousta sängystä. No ainakin sai rauhassa tehdä aamulenkin. En paljon myöhempään olisi kyllä muutenkaan saanut nukkua kun kattoremontin tekijät aloitti kolistelun vähän kuuden jälkeen :( Onhan se tietysti kiva että yrittävät nopeaa saada valmiiks mutta ei ehkä viikonloppuna tarttis noin aikaisin aloittaa.








lauantai 6. lokakuuta 2018

Stressaava, yllätyksellinen ja tunteikas viikko takana. Flunssa vaivaa jo toista viikkoa putkeen ja sormien tilanne pahenee entisestään.
Töissä on ollut paljon sählinkiä ja epävarmuutta.
Hautajaiset olivat tunteikkaat ja kauniit.
Nyt hieman lepoa että jaksaa taas ensi viikon ryskätä töitä kun ne kerran jatkuvat kuitenkin.

"Kuolema jättää haavan, jota kukaan ei voi parantaa.
Rakkaus jättää muiston, jota kukaan ei voi varastaa."



 Kesä alkaa oleen lusittu, mikä sopii mulle vallan mainiosti. Syksy on suosikki vuodenaika 💓💓💓