Kissan kuoleman aiheuttama suru ei ole vielä kunnolla purkautunu. Eilen kun menin nukkumaan niin oli ensimmäinen paha hetki kun näin sen karvat sängyllä mun vieressä. Ja toinen paha hetki oli kun tulin tänään kotiin. Pitkin yötä myös heräilin kuunteleen että menikö kissa laatikolle vaikka otin laatikon heti eilen pois. Mutta edelleen on se jännitystila päällä.
Muuten on vielä sellainen jossain määrin helpottunut olo kun se mitä pelkäsin viimeiset puol vuotta tapahtu viimein. Ihan sama kuin Inkun kanssa. Inkun kohdalla kesti melkein 2 kuukautta ennenkuin se kunnon suru iski. Mutta Inkku surua onkin sitten kestänyt 4 vuotta :( :(
Vähän kissan tavaroita olen ruvennut laittaan pois. Osan vien varastoon siltä varalta jos vaikka otan jossain vaiheessa tyttökissan tai pupun. Mutta osan jaan/myyn pois. Muutaman sen lempilelun pidän muistona.
Ja jätti se muunkinlaisen muiston..
Kunnon reijät mala teki sulle.🙁🐱 -mamma
VastaaPoista