Vähän filosofiaa

Eilen päästiin mamman kanssa puhuun vähän filosofiasta ja evoluutiotieteestä. Koulussa filosofia oli yksi mun lempiaineita historian, psykologian ja avaruustieteen ohessa. Nyt aikuisena sen lukeminen on jäänyt vähälle vaikka muita aineita tulee edelleen opiskeltua. Tässä kuitenkin vielä nämä kaksi filosofian ajattelusuuntausta joista mamman kanssa eilen puhuttiin:

Fatalismi eli kohtalousko on usko, että ihmisen tahto ja toiminta sekä tapahtumat ovat sidottuja ennalta määrättyyn kohtaloon tai jonkin jumalallisen voiman vaikutukseen. Jotkut ajattelevat, että kohtalo tarkoittaa sitä, että ihminen toimii mekanistisesti syyn ja seurauksen lakien mukaan kuin kone, ja siksi seuraa ennalta määräytynyttä maailmanviivaa. Toisille kohtalon aikaansaa henkiolento, joka pyrkii tuottamaan ihmiselle tai asialle haluamansa kaltaisen tapahtumahistorian, vaikka tämä haluaisi muuta.

Ihmisen kohtalo saattaa joidenkin mielestä määräytyä esimerkiksi syntymähetkellä, toisten mukaan se on määräytynyt jo maailman syntyessä. Voidaan ajatella että on olemassa yksilön kohtalo, mutta myös suurempia, kuten kansakuntien tai maailman kohtaloita, joihin yksilön kohtalo nivoutuu.

Kohtalo saattaa olla täysin orjuuttava, johonkin suuntaan vetävä, tai jotain siltä väliltä. Joidenkin mukaan kohtalo toimii aina samalla tavalla, esimerkiksi huono-onniseksi syntynyt kokee aina huonoa onnea. Toisten mukaan kohtalo taas vaihtelee. 

 

Nihilismi tarkoittaa vallitsevien arvojen ja käsitysten kieltämistä.

Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuudenkin, arvoteoreettinen nihilismi eli arvonihilismi kieltää moraalisten arvojen, arvostusten tai normien pätevyyden tai mahdollisuuden. Poliittinen nihilismi puolestaan torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen täydellisesti. Eksistentiaalinen nihilismi kieltää elämän luontaisen merkityksen olemassaolon. Nihilistiä vallitsee mielettömyys ja yhdentekevyys; millään ei ole merkitystä.