https://www.is.fi/terveys/art-2000005613296.html
Kahdeksantoista vuotta. Niin kauan kesti, ennen kuin Carol Levin löysi lääkärin, joka otti hänen selkäkipunsa todesta.
Levin kertoo että hänen kipunsa olivat lamaannuttavia.
– Kaikkeen tekemiseen piti kysyä lupa selältä, se kipu oli minun pomoni.
Levin
hakeutui vuosien aikana hoitoon kerta toisensa jälkeen, mutta häntä ei
kuunneltu. Yksi lääkäreistä kuittasi ongelman sillä, että 90 prosenttia
suomalaisista kärsii ajoittain selkäkivuista.
– Toinen lääkäri
tokaisi, ettei nuori, kaunis, terve nainen saisi valittaa. Sen jälkeen
hän laskutti siitä käynnistä, josta lähdin kesken itkien.
Levin ei edes saanut särkylääkkeitä, vaikka hänen kipunsa jatkuivat
yötä päivää. Hän kertoo käyttäneensä vuosien varrella tuhansia euroja
"huuhaahoitoihin", koska lääketiede ei häntä auttanut.Lopulta
Levin jälleen kerran tilasi ajan lääkärille. Tällä kerralla jotain
erilaista tapahtui. Lääkäri kuvautti Levinin selän ja lähetti hänet
toiselle lääkärille. Tämä puolestaan kysyi Leviniltä, haluaisiko hän
lähetteen keskussairaalaan. Siellä Levin tapasi lääkärin, joka totesi,
että selkä voitaisiin leikata.
– Olin ällikällä lyöty. Kaikki nämä vuodet minulle oli sanottu, ettei selässäni ollut mitään vikaa.
Leikkaus, johon Levin päätyi 2014, oli välilevyproteesileikkaus. Se muutti hänen elämänsä.
– Minä menetin nuoruuteni sairaudelle, mutta nyt voin elää normaalia elämää ja kokea mitä se on.
Lääkäreille Levinillä on yksi viesti.
– Pitäisi
ottaa vakavasti jos potilas hakeutuu hoitoon, ei kukaan hakeudu hoitoon
turhaan. Ja jos potilas hakeutuu hoitoon toistuvasti ja sanoo, että
minä olen kärsinyt tästä vuosia, niin jumalauta jonkun pitäisi tehdä
jotain!
Selkäkipu vaatii yksilöllistä hoitoa
Potilasta tulee kuunnella. Se on professori Jaro Karppisen tärkein neuvo terveydenhoidon ammattilaisille, joiden vastaanotolle tulee alaselkäkivuista kärsivä potilas.
Usein
kivuille ei löydy selkeää syytä, ja potilas voi olla hätääntynyt.
Silloin on tärkeää, että lääkärillä on aikaa kuunnella potilaan
kiputarinaa ja yrittää selvittää, miten kipua kannattaa lähteä
hoitamaan.
– Hoidon tulisi aina olla yksilöllistä. Jollain on
pelkotiloja enemmän, jollain vähemmän, jonkun pitäisi liikkua enemmän,
toisen liikuntaa rajoittaa, joillain pitää puuttua unihäiriöihin.
Massahoito ei sovi kipupotilaille.Arvostetussa
Lancet-lääketiedelehdessä
keskiviikkona julkaistuista kolmesta kansainvälisestä
tutkimusraportista käy ilmi, että alaselkäkipuja hoidetaan usein väärin.
Elinikäisen terveyden tutkimusyksikössä Oulun yliopistolla ja
erikoislääkärinä Työterveyslaitoksella työskentelevä Karppinen oli yksi
tutkimusryhmän jäsenistä.
– Esimerkiksi luudutusleikkaukset ovat yleistyneet maailmalla, vaikkei niistä ole tutkimusnäyttöä, hän kertoo.
Massahoito ei sovi kipupotilaille
Jos Karppisen vastaanotolle saapuisi potilas, jolla on krooninen alaselkäkipu, miten hän lähtisi asiaa purkamaan?
– Kuuntelisin
ensin potilaan tarinan. Mistä kaikki on saanut alkunsa ja mitä matkan
varrella on tapahtunut, mitä hoitoja hän on saanut, minkälaista
fysioterapiaa? Minun tulee löytää toivoa yhdessä potilaan kanssa ja
hoitotiimiin fysioterapeutti, jonka kanssa potilas voi työskennellä.
– Kipu
ei saa kahlita eikä hallita sinua. Potilaalle pitää antaa selkeä
selitys kivun syistä. Ei ihmisen ole hyvä koko ajan miettiä kipua.
Pitäisi löytää tapoja, joilla potilas voi itse hallita kipua ja parantaa
toimintakykyä.
Karppinen sanoo, että alaselkäkipupotilaille voi
tulla huonompia jaksoja, mutta sitä varten pitää olla suunnitelma ja
keinoja, joilla kipua saadaan hillittyä.– Ennen kaikkea jokaiselle potilaalle pitää löytää optimaalinen selviytymispaketti, jolla hän itse pystyy hallitsemaan kipuaan.
Siinä vaiheessa kun perusterveydenhoidon keinot eivät enää riitä, potilas tulisi lähettää erikoissairaanhoitoon.