Yökylään

Olen koko kesän valittanut lokeista. Tänään näin kun poikanen jäi auton alle. Nyt mun elämä on pilalla :( :( Jotka tuntee mut niin tietää etten kestä eläinten kärsimystä. En edes noiden saatanan ärsyttävien lokkien. Poikasia oli eilen 2 mutta en tiedä toisen kohtaloa. Mutta lokki hyökkäyksiä ei ole ikkunan alla näkynyt että kai sekin on jäänyt auton alle tai kettu vieny tai joku kusipää tappanu.

Eilen oli kauppapäivä ja olin päättänyt mennä otattaan vihdoin ne passikuvat. Mutta en vain pystynyt. Mun valokuvausfobia on selvästi pahentunut leikkauksen jälkeen.Aiemmin en ole voinut sietää sitä että musta otetaan kuvia mutta nyt mulla on jo suoranainen kammo. Eikä se oikeastaan liity pelkästään kuviin. En halua että ihmiset, varsinkaan vieraat, katsoo suoraan muhun päin. Olin siellä puheterapiassa niin sydän rupes hakkaan joka kerta kun terapeutti katso liian pitkään muhun päin. Musta rupeaa aina tuntuun että mun leuat on hirveän turvonnu ja hampaat sojottaa miten sattuu jne. En tiedä voisko nää olla niitä leukaleikkauksen psykologisia ongelmia mitä voi tulla. Kun joku lääkäreistä puhu että jotkut tarvii psykologista apua kun naamaa leikataan ja tulee identiteettiongelmia tai jotain. En muista enää kunnolla.

Mamman koira tuli tänään viikonlopuksi ilahduttaan meidän elämää. Kissaa ei ole näkyny sen jälkeen kun koira tuli :P Ihanan rauhallista <3 ;)

Hemmetti

Luulin että tän kesän lokkikauhut olis ohi kun ei pariin viikkoon ole ollut yhtään hyökkäystä. No nyt tänään kun tulin lenkiltä kotio niin huomasin että puiston ruohikolla oli taas uusi poikanen. Itse kerkesin alta pois mutta koko päivän olen katsellut kun suoraan mun ikkunan alla ihmiset juoksee karkuun kun lokit käy päälle. Että ottaa aivoon. Ainoa eläin mitä vihaan. Lokki.
No nyt ei taas käytetä etuovea kuin äärimmäisessä pakossa.

DIY: Keiju-talo / Fairy House

Ihania <3

http://www.fabartdiy.com/diy-miniature-stone-fairy-house-tutorial/

Sunnuntai Taide

I do not own any of these pictures!!

Naapurit

Mulla on ollut outoja ja ärsyttäviä naapureita, mutta nykyiset yläkerran naapurit on kyllä pahimmat ikinä. Kovaäänistä huutoa ja mölötystä välillä yötä myöten. Välillä lentelee tavaroita, välillä kuulostaa kuin siellä painittais lattialla ja välillä naidaan jne. Nyt on tänään taas pari tuntia kuulunu huutoa taukoamatta. Sekä mies että nainen. Ja kamalaa tavaroiden ja ovien paiskontaa.
Minä en kovin äkkiä ärsyynny. Mua ei haittaa vauvojen/lasten äänet, ei koiran haukunta tai muut eläinten äänet, ei juhlista tuleva meteli tai esim. musiikki ylipäänsä (lukuunottamatta seinänaapurin karaoke-laulantaa). Mutta noiden yläkerran naapurien jatkuva mölötys saa kyllä ärsyyntyyn. Ja tiedän etten ole ainoa. Kyllä taas kuulu patterien hakkaamisääniä jostain päin taloa :P

Muuten on ollut hyvä päivä. Mamma kävi auttamassa siivoamisessa ja käytiin kaupoilla. On helpottunut olo kun ei tarvi miettiä toukkia lattialla.

Outoja unia

Ruvettiin joku aika sitten kaverin kanssa listaan näkemiämme unia. Itse en ole paljon saanut listattua, en sen takia etten näkis unia vaan sen takia että unohdan ne samantien kun herään. Mutta viime yön pitkän unen muistan pintapuolisesti. Eikä ole taas hajuakaan että mistä tuollainen uni voi syntyä. Olin miespuolinen vampyyri mielisairaalassa :P Tietysti suurimman osan unesta yritin löytää pakotietä mutta aina kun pääsin sairaalasta ulos niin jotenkin samantien jouduin takaisin sisälle. Sen symboliikka on tietysti aika päivänselvä mutta en ole mikään vampyyri-fani enkä ole pitkään aikaan katsonut/ajatellut mitään vampyyreihin liittyvää :P Mutta jostain syystä olen unissa usein joku yliluonnollinen olento.