rosalopa

Viikon kauppareissusta selvitty jokseenkin kunnialla vaikka jalkoja särkee aika tavalla vieläkin.
Eilen tuli ilmoitus että tullaan maanantaina tekeen vesivahinkokartoitusta (ihan varotoimenpiteenä kun jossain päin rappua on kai ollut jonkinasteinen vahinko). Ja nyt on siitä stressi. Ei stressais niin paljon jos olis joku edes suurinpiirtein tarkka aika koska tulee. Tai edes että tulee aamulla tai aamupäivällä tai niin edelleen mutta kun taas on tollainen 8-16 aika. Ja minä en mitään vihaa niin paljon kuin kyttäämistä. Muistan vieläkin kun tota ikkunaremonttia tehtiin ja ne työmiesten tuloajat ei ikinä pitänyt paikkaansa ja sain jatkuvasti turhaan kytätä ja hommata koiralle hoitajaa. Kerrankin piti tulla torstaina 8-15 välillä ja loppujen lopuksi tuli perjantaina kello 9 illalla :P
Kissa ei onneks ole ihan sillä lailla ongelma kuin Inkku oli. Lähinnä on se että jos pääsee ovesta luikahtaan vaikka todennäköisesti menee sängyn alle jos vieraita ihmisiä tulee. Mutta en minä silti tykkää ajatuksesta että kissa on yksinään täällä vieraiden ihmisten "armoilla".

Kissa on muutenkin ollut pari päivää niin kiltti ja rauhallinen että rupeaa melkein jo huolettaan :P :P Ehkä sekin rupeaa ottaan mun olotilasta vaikutteita niinkuin Inkun kanssa kävi. Inkku oli rakkaampi kuin kukaan koskaan mutta meidän välinen yhteys oli loppua kohden niin voimakas että rupes oleen jo vahingollista meille molemmille. Ei siis millään karmivalla tavalla mutta aina kun mulla oli kovat kivut niin se sekos ihan täysin ja sitten taas kun sillä oli jotain ongelmaa enemmän niin mua rupes huimaan ja kivut paheneen. Kohta tulee 2 vuotta siitä kun sen vein piikille. Ei voi uskoa että niin kauan menny...