Leikkaus

Pari viime päivää on ollut aika vaikeita.
Eilen kävin oikojalla ja luulin olevan normaalikäynti. Mutta yhtäkkiä mua heiteltiinkin pitkin sairaalaa. Otettiin mallit, valokuvat ja röntgenit, ja tapasin anestesialääkärin. Tänään tilasin ajan ens viikolle verikokeisiin.
Leikkaus on 17.02.
Tiesin ennalta että romahdan kun saan tietää päivän mutta en silti odottanut että mun paniikkioireistot roihahtais näin totaalisesti, näin pian. Tänään on ollut itku herkässä, syke taivaissa ja pää sekaisin. Ei pysty keskittyyn mihinkään, koko ajan mietin vain kipua ja verta ja sairaalaa.
Elämä tulee nyt oleen aika lailla pysähdyksissä leikkaukseen asti. Ja leikkausta enemmän mua pelottaa sen jälkeinen elämä. Kivuissa ja pystymättä avaan suuta tai pureskeleen. Kipu pelottaa kaikkein eniten. Kun on jo ennestään hirveät hermosäryt niin ei kestä yhtään ylimääräistä kipua. Ja kun luut sahataan katki niin varmasti on kovaa kipua.