maanantai 20. heinäkuuta 2015

IL: Tällaista on työttömän arki

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015072020060546_uu.shtml

Lukijat kertovat
Lapset kasvavat vaatteistaan ja uusia metsästän kirpputorilta. Uusia ei ole varaa ostaa. Harmittaa, ettei lapsille voi tarjota huvituksia, herkuteltavaa tai leluja niin kuin haluaisi. Joo, ilmaiseksikin voi pitää hauskaa, mutta jos lapsi haluaa HopLopiin, kun muutkin menevät, on se vaan kurjaa, kun ei voi iloa tarjota.
äiti


Pelkkää senttien laskemista, kun asumismenojen jälkeen jää käyttöön 280 euroa kuukaudessa. Kuusi vuotta olen hakenut töitä tauotta, mutta tämän ikäisenä (56) ei pääse edes haastatteluun. Rahaa ei ole mihinkään. Mitään en voi hankkia, minnekään en voi matkustaa. Mutta eihän se Sipilän hallitusta kiinnosta, miten tavallisilla ihmisillä menee.
ent työntekijä


Eniten rassaa se, kun täytyy olla jatkuvassa valmiustilassa. Ja se, että hakemuksia lähtee, eikä haastatteluun asti edes pääse. Sitten luen iltapäivälehdestä jonkun Vartiaisen tai Wahlroosin kommentteja laiskoista työttömistä ja katson ympärilleni puhtaana kiiltävää kotia, viikattuja pyykkejä, alusta asti itse tehtyä ruokaa ja leivonnaisia, tarkkaan hiottuja työhakemuspohjia. Ja mietin, miten tässä maailmassa jaksaa elää.
Elämäni onnellisin viikko oli puolen vuoden määräaikaisen sopimuksen ajalle syntynyt lomaviikko. Kerrankin sai luvan kanssa lomailla. Tiesi, koska työ taas alkaa. Se oli lomafiilis!
Työtön-työssä-työtön-työtön-työtön


Työttömyys on aiheuttanut häpeän tunteen omasta elämästä. Tutuille ihmisille tulee esitettyä rohkeaa ja reipasta, vaikka tosiasiassa pää on 24/7 täynnä ahdistuneita ajatuksia. On vaikea myöntää tutuille, että pelottaa, suututtaa ja turhauttaa, sillä tuntuu, ettei minulla ole oikeutta purkaa sellaista taakkaa ihmisille, joiden arki on alituista kalenterin kyttäämistä ja paikasta toiseen juoksemista. Heillä vasta rankkaa onkin.
On rankkaa kuulla tuttujen ihmisten suusta "miten sä oot noin väsynyt vaikka makaat kotona päivät pitkät", kun itsekin tietää sen, inhoaa sitä, ja tekisi mitä vain, että pääsisi olemaan taas aktiivinen.
Eerika


Ei työttömiä työnhakijoita tarvitse holhota kuin pikkulapsia. Työttömät ovat raavaita miehiä ja itsenäisiä naisia, omanarvontuntoisia moniosaajia siinä missä muutkin kansalaiset. Pois se, että meitä kohdellaan kuin olisimme avuttomia emmekä osaisi päättää omaan elämäämme liittyvistä asioista itse.
Meinaako esimerkiksi Salon kunta laittaa 500 entistä nokialaista pilipalikurssille tai suoraan kuntouttavaan työtoimintaan nikkaroimaan linnunpönttöjä tai täyttämään ristikoita?
Captain Cook


Työttömänä haluaisin sanoa, että sellaiset työllistämistoimenpiteet, jotka perustuvat pakkoon tai painostukseen tai sanktioihin, eivät pidemmän päälle edesauta kestävän yhteiskunnan rakentumista lainkaan. Päinvastoin.
Jos simputus on armeijassa rikos, on se sitä taatusti TE-toimistoissakin.
Peke

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 Kesä alkaa oleen lusittu, mikä sopii mulle vallan mainiosti. Syksy on suosikki vuodenaika 💓💓💓