Leuka

Kaksi tuttuani käy tällä hetkellä läpi tätä samaa purennan oikomishoitoa kuin minä. He ovat tosin vasta alussa rautojen kanssa. Myös heille suunnitellaan leikkausta, joskin vain alaleuan osalta. He kyselevät minulta jatkuvasti, että olenko katunut leikkausta ja miten olen toipunut ja onko ollut hyötyä jne.
Pari viikkoa sitten oli hetki kun kaduin leikkaukseen menoa koska leukanivelen tulehdus aiheutti niin hirveät kivut sekä leukoihin että myös korviin ja hampaisiin. Silloin mietin että olisi pitänyt olla menemättä. Enää en tunne niin ja totuuden nimissä täytyy sanoa että kyllä ne kivut oli helvetillisiä silloin ennen hoitojen alkuakin. Senhän takia ylipäänsä hoitoihin lähdin.
Leikkaus itsessään ei ollut niin raju kuin pelkäsin. Ihan positiivinen kokemus. Ei ollut kipuja tms. Turvotus ja suun aukeamattomuus oli tietysti inhottavia asioita mutta kyllä nekin kesti ihan hyvin. Yllättävän paljon löytyi pehmeää syötävää kun alunperin oli sellainen mielikuva että pelkillä pilteillä pitäis pärjätä ;) Mulla palasi tunto (alavasenta lukuunottamatta) heti leikkauksen jälkeen. Mikä on kai poikkeuksellista.
Ainoa takapakki toipumisessa on ollut tuo leukanivelen tulehtuminen.

Pahin kasvojen turvotus (ja muutamat pienet mustelmat) laski ensimmäisen 2 viikon aikana, ja loput tuossa 6 viikon kohdalla. Tunto alavasemmalle ei ole vielä palautunut mutta pientä kihelmöintiä on. Itse leuoissa ei ole ollut kipuja missään vaiheessa, vain leukanivelessä.
Syöminen sujuu jo aika hyvin vaikka pureskelu on edelleen työlästä. Lähinnä sen takia kun purenta on edelleen itselle niin outo. Mutta kyllä se täytyy todeta ensimmäisenä että päänsäryt on vähentynyt huomattavasti leikkauksen jälkeen. Samoin kuin nuo leukalihasten kireyden aiheuttamat kivut. Ulkonäkökin on "normaalimpi" kun ei ole enää oravahampaita. Eikä alahuuli ja kitalaki ole kivuliailla haavoilla kun ei enää hampaat kaivaudu niihin. Kun suu tottuu uuteen purentaan niin syöminen on varmasti helpompaa kuin aiemmin.
Suu aukeaa lähestulkoon kokonaan mutta vielä täytyy jumpata. Mutta kaikenkaikkiaan vaikuttaisi että voiton puolella ollaan.
En tällä hetkellä kadu leikkaukseen menemistä. Plussan puolella ollaan. Mutta rankat nämä viimeiset 4 vuotta on ollut kun oikomisaikakin tuplaantu alkuperäisestä suunnitelmasta. En tiedä olisinko lähtenyt jos olisin tiennyt kuinka rankat hoidot on, mutta en kadu.
Toivon mukaan jouluun mennessä pääsis kokonaan raudoista eroon ja vois vihdoin laittaa tän osion taakse. :P