torstai 30. huhtikuuta 2015

Minä Vihaan Ihmisiä

Tänään mun ihmisvihani on taas erittäin korkealla :( Itse asiassa olin yhdessä vaiheessa niin pyhää raivoa täynnä että ajattelin oikeasti että kohta joku saa turpaan.
Viime yö tuli valvottua paitsi kipujen niin myös yläkerran naapurien metelöinnin takia. Ja väsynyt olotila ei ainakaan parantunut kauppareissulla.
Tietysti mun pitäisi tietää ettei aattopäivät ole ikinä hyviä kauppapäiviä. Mutta käytiin silti tekemässä vapun ostokset tänään. Ja maailmanlopun meininkihän siellä kaupoissa jälleen oli. Ruokaa oli ihan hyllyt täynnä mutta silti oli kauhea sohiminen ja tunkeminen kun kaikkien täyty päästä ekana nappaan se paahtoleipä sieltä hyllystä. No minä joka en pysty käveleen suorassa ja jolle tasapaino ei ole mikään itsestäänselvyys, kaaduin 3 kertaa. Kauppa täynnä väkeä, kukaan ei tullut millään kerralla auttaan. Hyvä ettei siinä maassa vielä potkittu.
Sain onneksi kaikki ostokset tehtyä.

Aggressiot oli kaupasta tultaessa korkealla. Ajattelin että päivän ihmisviha annos olisi siinä. Mutta ei. Lähdin viemään koiraa ulos niin eikö joku saatanan akka seissy juoruilemassa tossa keskellä meidän pihatietä, ja koira irti. Tulin ovesta ulos niin koira lähtee hirveetä vauhtia mua ja Inkkua kohti. Ja mitä tekee omistaja. No ei mitään. Vähän jotain ei-sanaa piipittää mutta muuten jatkaa juoruilua samalla kun minä yritin pitää omaa ja vierasta koiraa erossa toisistaan. Loppujen lopuksi siinä kävi niin että iines vetäs mun takaa toisen koiran kimppuun ja samalla väänsi mun lonkan ja selän voimakkaasti taakse ja sivulle. Siinä vaiheessa tuli itku kun sattu niin paljon. Omistaja ei edelleenkään tule hakeen koiraa. Lähdin hirveetä vauhtia vetään Inkkua eteenpäin ja onneksi Iines huomas mun ahdingon koska se tuli kiltisti perässä. Ja niin tuli vieras koirakin joka sitten loppujen lopuksi juoksi emäntänsä luokse. Joten imelää "no anteeks" lirkutti tämä omistaja kun pääsin kohdalle. Tokaisin vain että " et saa" ja kävelin pois. En tiedä mitä mun pitäisi tehdä kun tässä meidänkin kerrostaloalueen pihassa on jatkuvasti koiria vapaana. Välillä katselen sydän syrjällään ikkunasta kun ne meinaa jäädä auton alle kun omistajat ei yhtään pidä huolta.

Kivut on nyt kovat ja voi olla tänä vappuna vielä päivystysreissu edessä, mikä ei ainakaan todennäköisesti paranna mun suhtautumista kanssaihmisiin. Mutta kiitos taas tästäkin sinä kusipää-ämmä joka pidit koiraasi vapaana. Jos vielä tulee vastaan (kuten varmaan tulee) niin en tiedä mitä sanon.


Aamuohjelma:

1. Herää
2. Toivo että olisit kuollut
3. Juo kahvia
4. Toivo että joku muu olisi kuollut


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 Kesä alkaa oleen lusittu, mikä sopii mulle vallan mainiosti. Syksy on suosikki vuodenaika 💓💓💓