Energia alkaa loppuun, samoin rästityöt. Ja nyt alkaa ekan kerran koiran kuoleman jälkeen hiipiin yksinäisyys ja masennus. Olen yrittänyt pitää ajatukset toisaalla. Kävin mamilla kahvilla, tein ihanaa pätkis-pirtelöä ja olen jatkanut Patricia Conrwellin Scarpetta-sarjan lukemista. Tämän hetkinen sää sentään suosii minua :) Tykkään tällaisesta hieman koleasta ja pilvisestä säästä. Oli ihanaa käydä heittämässä kävelylenkki vaikka ilman koiraa lenkkeily tuntuu edelleen oudolta.
Suurimman osan koiran tavaroista olen saanut laitettua pois jotta eivät ole muistuttamassa joka hetki. Mutta yksi tehtävä oli yllättävän vaikea. Nimittäin koiran viimeisen nenätaiteen putsaaminen ikkunasta. Ei uskoisi miten tunteellinen hetki se oli :( :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti